Ajankohtaista


AVI hylkäsi Kuisman hakemuksen Nokorin padon juoksutuksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.

Rutajärvessä levää

Kajalahdessa on levää kapeina nauhoina noin 10 leveydeltä rannasta. Myös noin viikko sitten oli oli haamumaista levää.
Tyyni, aurinkoinen päivä ja vesikin lämpeni 19 asteeseen. Aurinkoinen toukokuu ja viime kesän sateet, jotka liuottivat runsaasti ravinteita ovat luoneet otolliset olosuhteet leväkukinnoille.

Suojeluyhdistyksen tietosuojakäytännöt

Henkilörekisteriasetus GDPR koskee myös Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistystä ja on astunut voimaan 25.5.2018. Yhdistyksen hallussa oleva jäsenluettelo ei ole automaattikäsittelyssä. Luettelon tarkoituksena on yhdistyksen yksittäisille jäsenille lähetettävien tiedotteiden perille saattaminen ja jäsenmaksutilanteen seuranta.

 

Jäsenrekisteriin tallennetaan seuraavat tiedot:

  • henkilön nimi
  • henkilön osoite
  • henkilön sähköpostiosoite
  • tieto jäsen-/kannatusmaksusta

 

Toimihenkilöistä tallennetaan lisäksi:

  • henkilön puhelinnumero
  • tehtävä yhdistyksessä
  • vesistö, jonka varrella toimii

 

Kannatusjäsenistä tallennetaan:

  • Organisaation nimi
  • Osoite
  • Sähköpostiosoite
  • Tieto kannatusmaksusta

 

Tietoja ei yhdistetä muihin rekistereihin.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry korjaa tai poistaa epätäsmällisen tai puutteellisen tiedon pyydettäessä tai havaittuaan tämän. Sinulla on oikeus saada maksutta kopio itseäsi koskevista henkilötiedoista

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n keräämiä henkilötietoja luovutetaan ainoastaan viranomaisen määräyksestä. Henkilötietoja ei käytetä eikä luovuteta käytettäväksi suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia eikä markkina- ja mielipidetutkimusta eikä henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.

Palautelomake

Palautelomakkeella lähetettyjä tietoja käytetään ainoastaan suojeluyhdistyksen palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palautteen antajan nimen tai yhteystietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Palauteviestiä säilytetään ainoastaan sen sisällön perusteella tehtävien toimenpiteiden tekemiseen kuluvan ajan tai niin kauan kuin kyseinen tieto on ajankohtainen, esimerkiksi levätilanne.

Ylläpitäjän yhteystiedot:

Nuuta, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Urjalantie 30
31760 URJALA
airanne (at) airanne.net

Ilmaista jätevesineuvontaa 28.6.2018 klo 18

Jätevesineuvontaa Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa) Kantalantie 19.

Lauri Sillantie KVVY:stä (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys) tulee Urjalankylän Koulumaahan kertomaan jätevesiasetusten nykytilanteesta.  KVVY tekee maksutonta ja puolueetonta haja-asutuksen jätevesineuvontaa kesällä 2018 Pirkanmaalla ja Hämeessä.

Ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä. On siis kaksi kesää aikaa toimia. Jos järjestelmän toimintakunto, saneeraustarve tai lainsäädäntö askarruttaa, on KVVY:n asiantuntija auttamassa. Asukkaat ja mökkiläiset voivat kysellä lainsäädännöstä, jätevesien käsittelystä, omista järjestelmistään ja tarvitseeko tehdä muutoksia ym.

Neuvontaa on saatavilla myös puhelimitse ja sähköpostilla, jos et pääse tilaisuuteen. Neuvonta on maksutonta. Neuvonta rahoitetaan Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskusten myöntämillä avustuksilla. Jätevesineuvojat toimivat puolueettomasti vailla kaupallisia kytköksiä

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie, lauri.sillantie@kvvy.fi, p. 050 570 9511, www.kvvy.fi/jatevesi

Urjalankylän kyläyhdistys ry                              Koulumaa ry

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Kaikki kiinnostuneet tervetuloa!

Ilmainen kahvitarjoilu!

Jäät eivät kanna enää

Rannat ovat sulana ja jää on puikkoontunut eikä kanna enää.
Vesi on varsin korkealla, vaikka lumet ovat pääosin jo sulaneet muualta paitsi varjopaikoista.
Ojien rummut ovat monin paikoin vielä jäässä ja ne panttaavat vettä

Lokit ovat palanneet jo järvelle.

Nokoorin patoluukut sulatettiin

Patoluukkuja sulatellaan Nokorissa

Nokoorin patoluukut sulatettiin höyryllä Urjalan kunnan avustuksella. Luukut olivat jäätyneet pitkän pakkaskauden seurauksena. Kortejärven vesi alkoi olla jo kovin matalalla ja mahdollinen happikato alkoi jo häämöttää. Myöskään lumen vesiarvot eivät ole korkealla, joten erityisen suuria kevättulvia ei sen perusteella ole odotettavissa. Alkuvuoden talvisateiden johdosta luukut ovat olleet auki ja jäätyneet yläasentoon.

Tältäkin toistuvalta piinalta vältyttäisiin, jos vanha pato korvattaisiin pohjapadolla.

Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti