Ajankohtaista


Järviketjun säännöstelyä selvitetään taas

Viime vuonna valmistui Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Urjalan kunnan yhteinen vesistön ympäristövaikutusraportti. Silloin tarkasteltiin järviketjun vedenkorkeuksia lähinnä kahden vaihtoehdon pohjalta:
1. Säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.
2. Säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).
Joista jälkimmäinen vaihtoehto näytti luonnon kannalta paremmalta.

Selvitystä on jatkettu. Nyt tarkastelussa on mukana useampia vaihtoehtoja. Lisäksi mukana on pohjapato vaihtoehto, jolloin säännöstely lakkaisi. Pöydällä ovat myös nykyisten säännöstelymääräysten päivittäminen. Selvityksessä tarkastellaan veden pinnan säännöstelyn ja mahdollisen säännöstelystä luopumisen vaikutuksia muun muassa alueen eri maankäyttömuotoihin ja vesiluontoon. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt vesistön käyttäytymisessä. Kevätsulaminen on aikaistunut, lumen vesiarvo on laskenut, talvisateet ovat yleistyneet, kesällä on entistä pitempiä hellejaksoja, ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, vuoden poikkeavat toisistaan jne. Nykyisin voimassa olevat määräykset eivät enää vastaa tilannetta tältäkään osin.

Selvityksen valmistuttua neuvotellaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen saamiseksi tarvittavista muutoksista.

Suojeluyhdistys on tukenut selvitystä mm. toimittamalla sille tietoja vedenkorkeuksista vuosien varrella.

Kortejärvi Helmi-ohjelmaan

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Kortejärvi kuuluu lintuvesiosioon, missä kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikoita ranta-alueineen.

Hanketta koordinoinaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Kortejärvi on matala umpeenkasvusta kärsivä Natura-alue. Umpeenkasvu haittaa jo lintujen pesintää ja saalistusta. Toimenpiteet ovat vielä suunnitteluasteella. Toiminta tulee tapahtumaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten suojeluyhdistyksen, osakaskuntien ja riistayhdistysten kanssa.

Mahdolliset toimenpiteet voivat olla esimerkiksi pienpetojen hävittämistä, pesintäsaarien rakentamista, koekalastusta ja kasvillisuuden niittoa tai ruoppausta. Pesimääsaarekkeilla houkutellaan lokkeja pesimään järvellä. Lokkien pesintä voi turvata muiden lintulajien pesintää.

 

Kevätttulva hiipuu

Kevättulva alkaa vähitellen taittua. Pitkään jatkuneet yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista eikä tulva ole ollut kovin raju. Vesi on jäänyt Kortejärvessä keskimäärin kolmen vuoden välein toistuvan tulvan alapuolelle. Vuosi sitten kevätttulva oli olematon, mutta talvella vesi nousi vesitateiden takia erikoisesti Nuutajärvellä kovin korkealle.

Kortejärven vedenkorkeus huhtikuussa 2021

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l352861002y/wqfi.html

Sateinen talvi 2019 – 2020

Viime talvi oli Urjalassa todella vetinen. Maaperä oli täysin vettynyt eivätkä sateet enää imeytyneet maahan, vaan valuivat pintavetenä vesistöön. Sateet tulivat vetenä tai märkänä lumena. Lumipeite oli olemattoman paksuinen. Rutajärvi ei jäätynyt kunnolla koko talvena.

Jokiuomien heikko vetokyky tuli jälleen esille. Nokoorin padon ja Nuutajärven välinen korkeusero lähenteli metriä. Laskusuunnitelmassa oletetaan, että kaikki kolme järveä ovat lähes samassa tasossa. Jäänrippeet lähtivät maaliskuussa. Kesä oli melko epävakainen, vaikka lämmin.

Leviä oli yllättävän vähän. Varsinkin, kun alla oli sateista johtuva runsas huuhtoutuminen.

Järvien pinta alkoi laskea huhtikuussa ja laskikin yhteen menoon lokakuulle asti. Loppukesästä vesi painui vuorostaan historiallisen alas. Vesistön käyttäytymisessä alkaa näkyä yhä selvemmin ilmaston muutos. Talvisateet yleistyvät, lumen vesiarvo laskee, kevätsulaminen ajoittuu yhä aiemmaksi, kesät voivat olla hyvin lämpimiä ja kuivia. Lisäksi erilaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vuosittainen vaihtelu voi olla rajuakin.

Vedenkorkeustietoja muiltakin vuosilta sivulla perustietoa vesistöstä> vedenkorkeushavainnot

Juoksutusraportti 2020

Hannu Maijala eläkkeelle

Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala jäi eläkkeelle vuoden 2021 alusta. Kunnanjohtaja Maijalan kaudella Urjalan kunta on ollut mukana monissa järviketjun kunnostushankkeissa mm. osarahoittajana, ihan viimeiseksi  vesistön ympäristövaikutusten arvioinnissa ja Nuutajärven valuma-alueen kunnostushankkeessa yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Maijala itse on osallistunut henkilökohtaisesti moniin vesistön kehittämiseen tähtääviin tilaisuuksiin ja pyrkinyt edistämään yhteisen näkemyksen löytymistä.

Suojeluyhdistys kiittää Hannu Maijalaa hyvästä yhteistyöstä ja toivoo, että hyvä yhteishenki löytyy myös uuden kunnanjohtajan Anu Kuusiston kanssa.

Samalla toivotamme Hannu Maijalalle leppoisia eläkepäiviä

Levänauha Rutajärvessä

Kajalahdessa oli tänään noin 10 m levyinen levänauha rannassa. Vesi on kylmennyt niin paljon, että syyskierto on käynnistynyt ja pohjanläheiset ravinteet nousevat pintaan. Myös kesän aikana mahdollinen happikato voi saada ravinteet liukenemaan veteen. Ilmiö on jokasyksyinen.
Jokke

Leijonat avasivat Nuutajoen

Urjalan Lions club poisti talkoilla Nuutajokeen kaatuneet puut. Puut ovat olleet jo vuosien ajan veneilijöiden riesana ja tukkineet vesireitin Nuutajärven ja Rutajärven välillä. Kaatuneiden puiden raivaaminen kuuluu ensisijaisesti maanomistajille.

Leijonat jatkoivat vielä lisää vesistön kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Talkooväki rakensi Nuutajärven kartanon kosteikon settipadolle ylityssillan. Lisää kuvia yhdistyksen fb-sivustolla. Hienoa Leijonat!

Urjalan Lions clubin jäsenet poistamassa Nuutajokeen kaatuneita puita (kuva: Riku Rantala).