Ajankohtaista


Jäät eivät kanna enää

Rannat ovat sulana ja jää on puikkoontunut eikä kanna enää.
Vesi on varsin korkealla, vaikka lumet ovat pääosin jo sulaneet muualta paitsi varjopaikoista.
Ojien rummut ovat monin paikoin vielä jäässä ja ne panttaavat vettä

Lokit ovat palanneet jo järvelle.

Nokoorin patoluukut sulatettiin

Patoluukkuja sulatellaan Nokorissa

Nokoorin patoluukut sulatettiin höyryllä Urjalan kunnan avustuksella. Luukut olivat jäätyneet pitkän pakkaskauden seurauksena. Kortejärven vesi alkoi olla jo kovin matalalla ja mahdollinen happikato alkoi jo häämöttää. Myöskään lumen vesiarvot eivät ole korkealla, joten erityisen suuria kevättulvia ei sen perusteella ole odotettavissa. Alkuvuoden talvisateiden johdosta luukut ovat olleet auki ja jäätyneet yläasentoon.

Tältäkin toistuvalta piinalta vältyttäisiin, jos vanha pato korvattaisiin pohjapadolla.

Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti

Jääpeite Nuutajärvessä

Itsenäisyyspäivänä 2017 oli Nuutajärvi kokonaan jään peitossa. Myös Nuutajoki Nuutajärven puoleisessa päässä oli jäässä. Tänään 11.12.2017 Nuutajärvi on edelleen jäässä ja lumen peittämä. Joki on jokisuuhun asti sulana.

Urjalan vesistössä syystulva

Vesi on noussut Urjalankin järvissä viimeisen viikon sateiden aikana, vaikka kaikki luukut Nokoorin padolla ovat auki. Nuutajärvellä on vesi peräti keväisessä tulvakorkeudessa ja noin 0,4 m pitkäaikaista arvoa ylempänä. Kortejärvi ja Rutajärvi ovat noin 0,2 – 0,3 metriä normaalia ylempänä. Muutamaan viime vuoteen verrattuna ero on vielä suurempi. Tähän aikaan syksyä normaalisti vesi jo laskee. Nyt sekä maaperä on läpimärkä, että koko Kokemäenjoen vesistö on tulvillaan vettä. Se, että vesi nousee erityisesti Nuutajärvellä, johtuu siitä, että joet eivät vedä niin kuin pitäisi. Erityisesti Honkolanjoki ja Urjalankyläkylän joki ovat ongelmallisia. Yleensä tähän aikaan vuotta kaikki kolme järveä ovat liki samassa tasossa, nyt Nuutajärvi on noin 0,8 metriä padotuskorkeutta ylempänä. Nyt on syytä tarkkailla talviteloille laitettuja veneitä ja laitureita, etteivät ne joudu veden varaan.

Järvi-ilta 15.8. keskustelutilaisuus

Tilaisuuden järjestivät MTK Häme, MTK Urjala ja Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys.

Kunnanjohtaja Hannu Maijala avasi tilaisuuden. Esitelmöitsijöinä olivat: Anne Mäkynen, Pirkanmaan ELY-keskus, Sari Hiltunen Pro Agria Etelä-Suomi, Lauri Sillantie, KVVY, Kari Aikio, MTK Häme ja Jouko Kokko Nuuta-, Ruta- ja kortejärven suojeluyhdistys. Puhetta johti Kari Aikio.

Keskustelussa esitettiin useita keskenään ristiriitaisia arvioita Nuutajärven tilasta. Esille nousi myös kysymys, jos valuma-alueelta tulevat vedet olisivat puhtaita, kauanko järven puhdistuminen kestäisi. MTT:n perusteellisen kartoituksen mukaan Nuutajärven pohja on kohtalaisessa kunnossa, mutta järvessä oleva vesi vastaa siihen valuvia ojavesiä. Tällä perusteella voisi arvella, että Nuutajärven kuntoon saattaminen ei välttämättä veisi montaakaan vuotta. MTT esittää raportissaan seuraavanlaisen arvion Nuutajärven tilasta:

Nuutajärven pohjasedimentissä oli pinnasta 8 cm:iin asti osittaisesta hapettomuudesta kertovia sulfidiraitoja, minkä alapuolella sedimentti oli väriltään ”tervettä” ruskean harmaata. Helppoliukoisen fosforin määrän perusteella pohjasta vapautuva sisäinen fosforikuormitus ei ole huolestuttavan suuri. Kokonaisfosforin määrä sedimentissä on noussut selvästi viime vuosikymmenten aikana.,

Nuutajärven valuma-alueen ojissa helppoliukoisen fosforin keskimääräinen pitoisuus on projektin alueista suurin. Jo lopettaneidenkin maitotilojen ojissa näkyi vielä olevan fosforia matkalla järveä kohti.

Järven mataluudesta ja suuresta valuma-alueesta johtuen veden viipymä järvessä on alle puoli vuotta. Järven vesi on siten laadultaan valuma-alueelta virtaavan veden kaltaista. Toisaalta Nuutajärvi saa puhtaampaa laimentavaa vettä muista järvistä, kuten Särkijärvestä, joten järven ongelmat ovat peräisin yläpuolen järvien ja Nuutajärven väliseltä valuma-alueelta (Vesistökuormituskartoitus Etelä-Pirkanmaan alueella (MTT 2003).

Nuutajärvelle on laadittu useita kunnostussuunnitelmia mm. laskeutusaltaista ja suojavyöhykkeistä. Valitettavasti tilaisuus ei saanut aikaan yhtään kunnostushanketta, vaikka keskustelua riitti. Jatkamme ponnisteluja Nuutajärven ravinneketjujen katkaisemiseksi.

Järvi-ilta 15.8. klo 18 keskustelutilaisuus

Tule mukaan

Urjalan järvi-iltaan   ti 15.8.2017 klo 18 – 20

  • Millainen on alueen järvien tila?
  • Miten vesien laatua voisi parantaa?
  • Mitä minä itse voisin tehdä virkistyskäyttäjänä, ranta-asukkaana, metsänomistajana tai maanviljelijänä?

Tilaisuus järjestetään Urjalan Säätiötalolla osoitteessa Urjalantie 9 (kirkkoa vastapäätä).

Järjestäjät: MTK Häme ja MTK Urjala Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Mukana edustajia myös Urjalan kunnasta, Valkeakosken ympäristöpalveluista, Ely-keskuksesta, ProAgriasta, Salaojakeskuksesta ja Kokemäenjoen vesistöalueen vesistönsuojeluyhdistyksestä (KVVY)

Ruostetta veden pinnalla

Veden pintaa värjäävät kuusensuopursuruostesienen itiöt. Vesisateet ja tuuli ovat ravistelleet itiöitä vesien pinnoille ajelehtiviksi lautoiksi.

Lautat voivat olla hehtaarien suuruisia ja väriltään joko maitomaisen vaaleita, punertavia tai ruskeita. Normaalisti ruosteitiölautat hajoavat veden pinnalta muutamassa päivässä

Suopursuruoste on ihmiselle vaaraton kuusen sienitauti. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa kuitenkin aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.

Uimisen jälkeen kannattaa huuhtoa itsensä puhtaalla vedellä. Saunavetenä suopursuruosteen värjäämää vettä ei suositella käytettäväksi.

Hieman levää

Rutajärvessä harsomaista levää useilla alueilla mm. Kajalahdessa ja Tamminenän edessä. Kuitenkin laajat alueet levättömiä. Lähes tuuletonta. Illalla levä kadonnut ainakin Kajalahdesta.

Jos meillä on hyvä tuuri, kyseessä on vain runsaista sateista liuenneet ravinteet, jotka kukkivat nyt vain pois. Muutoin melko aikaista leville.