ELÄINTEN rantalaidunnuksesta haetaan Pirkanmaalla ratkaisua umpeen kasvaneiden rantaniittyjen palauttamiseksi kahlaajien ja muun linnuston elinympäristöksi. Lintuvesikohteiden rantalaidunnuksen mahdollisuuksia selvitettiin viime kesän ja syksyn aikana myös Urjalassa. Laidunnettavaksi sopivia kohteita on kunnassa kahdella ranta-alueella.
Potentiaalisia laidunalueita löytyi Urjalasta Kortejärven ja Uurtaanjärven rannalta. Pyrkimyksensä on, että suunnitelman mukaisten laidunalueiden perustaminen aloitetaan tänä vuonna. Kohteet eivät ole vielä tässä vaiheessa valikoituneet, mutta Uurtaanjärven kohde etenee maanomistajan toimesta, lintuvesikoordinaattori Maria Yli -Renko Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.
ELY-keskus teetti Suomen MKN maisemapalveluilla selvityksen 19 pirkanmaalaisen lintuvesikohteen rantalaidunnuksen mahdollisuuksista osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi -elinympäristöohjelmaa. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta pysäyttämällä elinympäristöjen heikkeneminen.
Hoidetut ranta-alueet tarjoavat pesimä-, ruokailu- ja levähtämisalueen monille jo uhanalaisille linnuille, ja samalla laidunnus parantaa ranta-alueiden maisemallista arvoa. Kartoitetut lintuvedet ovat runsaskasvustoisia järviä, joiden rannat ovat vuosikymmenien mittaan kasvaneet umpeen muun muassa juuri laidunnuksen loppumisen vuoksi.
Rannat ovat samalla muuttuneet linnuston kannalta epäedulliseen suuntaan. Lintuvesikohteiden kunnostaminen on ELY-keskuksen mukaan tarpeen kymmenien uhanalaisten ranta- ja vesilintujen suojelemiseksi. Kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena puolet Suomen vesi- ja rantalintulajeista on jo uhanalaisia. Aiheesta kirjoitti Urjalan sanomat 26.1.2023

Insinööri Toivo Miettinen kuoli 9. marraskuuta 2022 Forssassa 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Urjalassa vapunpäivänä 1.5.1940. Miettisen siirryttyä eläkkeelle Nokia Oyj:n palveluksesta alkoi hänellä toinen ura kolmannen sektorin piirissä. Hän oli aloittanut järviensuojelutyön jo Pro Rutajärvi liikkeessä ollen sen perustajajäsenenä 1991 ja hän nousi merkittäväksi vaikuttajaksi liikkeen jatkajaksi 2001 perustetun Nuuta- Ruta- ja Kortejärven Suojeluyhdistyksen ry:n toiminnassa. Hän toimi alusta alkaen yhdistyksen sihteerinä vuoteen 2013, jonka jälkeen hän toimi yhdistyksen merkittävänä taustavaikuttajana ja toimijana aina viimeisiin elonpäiviinsä saakka. Vanhasta kotitilastaan lohkaistusta järvenrantatontille hän rakensi mieluisan kesäparatiisin Nuutajärvelle perheensä käyttöön. Hän olikin hyvin aktiivinen järvialueen kunnostusta kohentavissa toimissa mm. vesistökuormitus selvityksissä, vesikasvillisuuden niitossa ja Coolox vesien hapetusprojektissa sekä muissa järvivesiä parantavissa projekteissa.

Toivo Miettisellä oli ystävällinen, rakentava ja auttava lähestymistapa ihmisiin ja asioihin. Nämä ominaisuudet toivat hänelle monia ystäviä ja yhteistyökumppaneita laajalta alueelta. Miettisen aktiivisuus ei rajoittunut vain järvien suojelutyöhön,  hän toimi myös Kinolankylän ja Nuutajärven kalastusosakaskuntien aktiivijäsenenä ja oli osaltaan huolehtimassa hyvän kalakannan säilymisestä alueen järvissä.
Toivo toimi myös kotiseurakuntansa kirkkoväärtinä ja vapaehtoistyössä ruuanjakelussa vanhuksille.
Toivolla oli vertaansa vailla olevan kokemuksen ja hyvän muistinsa takia lempinimi ”elävä arkisto”. Jos jokin asia kotiseudusta tai suojelutyöstä vaati varmistuksen, soitto hänelle riitti. Usein perässä seurasi vielä sähköpostitiivistelmä asiasta varmistuksena. Toivon lähipiiriin kuuluivat vaimo Soile ja pojat Timo ja Tapio.