Uusi tutkimus tarjoaa mallinnukseen ja mittauksiin perustuvaa lisätietoa siitä, kuinka pohjaveden pinnan nostaminen vähentää maatalouskäytössä olevien turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Jo vähäinenkin pohjaveden pinnan nosto auttaa hillitsemään päästöjä. Turvepeltojen ojitus on kiihdyttänyt turpeen hajoamista, mikä on vapauttanut ja vapauttaa edelleen ilmakehään huomattavia määriä hiilidioksidia sekä dityppioksidia. Yksi lupaavimmista keinoista näiden päästöjen vähentämiselle on pohjaveden pinnan nosto, jolloin ainakin turvepeltojen syvemmät maakerrokset jäävät veden kyllästämiksi. Pinnan nostolla voidaan hidastaa turpeen hajoamista, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjaveden pinnan nosto pienentää erityisesti…

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n vuosikokous 14.6.2026 päätti pitää jäsenmaksut entisen suuruisina. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Heikkilä Urjalasta, ja uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jussi Talikka Somerolta. Hallituksen jäsenyydestä luopui Juha Levonen. Kiitos Juhalle työskentelystä järvien hyväksi.Kokouksessa oli läsnä 21 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Iiris Ruoho Tampereelta valittiin jatkamaan varapuheenjohtajana, Jari Syrjälä Vantaalta sihteerinä ja Jorma Ikävalko Vantaalta rahastonhoitajana.Hallituksen jäseninä jatkavat Minna Ahlqvist Vantaalta, Jorma Järnstedt Tampereelta, Jouko Kokko Helsingistä ja Reijo Vähä-Töyry Urajalasta

Sunnuntaina 14. kesäkuuta Urjalankylän Koulumaalla järjestetty keskustelutilaisuus kokosi runsaslukuisen joukon yhdistyksen jäseniä, maanomistajia, mökkiläisiä ja kunnan edustajia keskustelemaan Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven vedenkorkeuden säännöstelystä – aiheesta, joka on puhuttanut aluetta vuosikymmenten ajan. Tilaisuus avattiin katsauksella vedenpintojen historiaan ja viime vuosien kehitykseen, ja keskustelu kävi vilkkaana. Urjalan kunnan elinvoimapäällikkö Satu Sarin toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen. Hän muistutti, että järvet ovat olennainen osa kunnan luontoa ja historiaa, ja painotti, että Nokoorinkosken padon hoidon ohella on tärkeää huolehtia myös herkkien luontoympäristöjen suojelusta laajemminkin.…

Avoin keskustelutilaisuus su 14.6. klo 13 Urjalankylän Koulumaa, Kantalantie 19 A Vuonna 2026 vesien mataluus ja vedenkorkeuden sääntely puhuttavat koko Suomessa – myös Urjalassa. Järvien ja jokien tila vaikuttaa luontoon, virkistykseen ja paikalliseen elinympäristöön. Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys kutsuu kaikki paikalliset ja vesien suojelusta kiinnostuneet avoimeen keskustelutilaisuuteen. Tilaisuudessa pohditaan paikallisen vesistön nykytilaa sekä vedenkorkeuden sääntelyä, ja erityisesti Kortejärven huolestuttavaa tilannetta. Paikalla keskustelemassa yhdistyksen toimijoiden lisäksi Urjalan kunnan edustaja. Tilaisuuden jälkeen klo 14 Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksen sääntömääräinrn vuosikokous…

Suojeluyhdistyksemme toimialueen pohjoisin järvi Kortejärvi on monelle jäsenelle melko tuntematon. Kortejärvi on valuma-alueeltaan kohtalaisen suuri läpivirtausjärvi Tarpianjoen vesistöalueen latvoilla. Järvikorte, järviruoko ja leveäosmankäämi muodostavat laajoja kasvustoja. Etelä- ja kaakkoisosissa sekä pohjoispäässä sijaitsevat alueen laajimmat ruovikot. Järven umpeenkasvu on edennyt pitkälle, ja avovesialueita on enää vähän. Kortejärvi toimii tärkeänä lintujen kevätmuutonaikaisena levähdyspaikkana. Myös pesimälinnusto on merkittävä: järvellä pesii muun muassa ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita ja luhtahuitteja. Kortejärvi kuuluu Natura 2000 -verkostoon, mikä tarkoittaa, että sen luonnonarvoja pyritään suojelemaan erityisen tarkasti. Suojelun tavoitteena on…

Suojeluyhdistyksen hallituksen keskeisten tavoitteiden pohjalta käynnistettiin yhteistyö Pirkan Helmi ry:n kanssa Lielahden rantamaisemaa koskevan Leader‑hankkeen valmistelemiseksi. Hanke toteutetaan EU:n osarahoituksella Euroopan maaseuturahastosta (2023–2027), ja se on paikallinen ympäristö- ja ilmastoinvestointi Leader‑toimintamallin mukaisesti. Hankkeelle myönnetty EU‑rahoitus yhdessä valtion ja Leader‑kuntarahoituksen kanssa mahdollistaa rantamaiseman kunnostamisen ja vesistönsuojelutoimenpiteiden toteuttamisen tavalla, joka eiolisi ollut mahdollista pelkästään yhdistyksen omin varoin. Yhdistyksen omarahoitusosuus toteutetaan pääosin talkootyönä, mikä vahvistaa hankkeen yhteisöllistä luonnetta ja paikallista osallisuutta. Syksyllä 2025 Kajabacan viinitilalla vieraili Pirkanmaan Osaava työnantajuus (OTA) -hanke. Vierailun yhteydessä…