Tässä blogissa julkaisemme vesiin ja vesien suojeluun liittyviä tekstejä.

Olisiko sinusta blogikirjoittajaksi?

Lähetä tekstisi osoitteeseen airanne@airanne.net. Julkaisut käyvät läpi moderointi käsittelyn.

Blogin kuva Tomi Hyttinen

Kiitos ystävämme

Kaikkia Suojeluyhdistyksen ystäviämme ja tukijoita kiittäen

Kajakissa kuulostellen

Katselimme eilen illalla kirkasta tähtitaivasta ja arvelimme kylmän yön tulevan. Tänään perjantaina aamutuimaan näytti lämpömittari sitten kolmea pakkasastetta täällä Kajalahden pohjukassa. Pakkanen antaa oman, mukavan tunnelmansa järvelle, joten aamukahvin jälkeen pukeuduin Ursuitin kevytkuivapukuun (tässä on ihan mainittava suomalaisen valmistajan merkki, sillä rospuuttoajan melontaan en suosittele valitsemaan esim. Temun mallistoa). Kajakin, kuten myös laiturin kansi oli kuurassa, kun nostin palkoveneen vesille. Tyyni järvi houkutteli melomaan kohti tulevaa auringonnousua, joka on tähän aikaan vuodesta Rutajärvellä siirtynyt pitkälle Kormuntin kallioiden päälle. Auringonnousua odotellessani…

Kajakista katseltuna

Kuluvan kesäkauden vesitilanne järvissämme on toistaiseksi ollut hyvä, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Loppukevään ja alkukesän sateet nostivat vedenpintaa kuivan alkukevään tasosta, ja vedet ovat olleet korkealla koko kesän. Nuutajoen ja Urjalankylän joen mataluus ja kivikkoisuus aiheuttavat sen, että vedet pysyvät järvissä. Matalammilla vedenkorkeuksilla, joissahan ei ole havaittavissa minkäänlaista virtausta, mutta tänä kesänä on virtauspyörteet olleet ilahduttavasti nähtävissä molemmissa joissa. Lisääntyneellä virtauksella on varmasi myös merkitys siihen, että levälauttojen kertymistä on järvissä ollut edelliskesiä vähemmän. Toki loppukesä voi niitäkin järviin tuoda,…

Teetä olkaa hyvä!

Tumman teen väriset vedet ovat tuttuja liki jokaiselle suomalaiselle. Vuosikymmeniä jatkunut tummuminen on yleistä aina pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, ja se vaivaa vesiä pienistä puroista isoihin järviin ja Itämeren rannikkovesiin saakka. Paluuta kristallinkirkkauteen ei ole, mutta lisätummumista voidaan hillitä ja vesiin päätyvän kuormituksen syntyä voidaan ehkäistä. Ratkaisijan roolissa on turvemaiden metsätalous. Nyt korjataan vanhoja virheitä, eli 1960–1980-luvuilla tehtyjen massiivisten metsäojituksen jälkiä. Tarkoitus on palauttaa metsien kyky pidättää vettä. Se on tärkeää, sillä vesiekosysteemi on rikki. Ojitus vaikuttaa turpeen hajoamiseen, jolloin…

Vastavirtauintia ja hengenpelastusta

Yhdistys tekee veden korkeuden valvontaa kolmessa järvessä, ja käytännössä se tapahtuu Nokoorin padon luukkuja säätämällä. Ennen Jari myrskyn tuloa, kun oli vesi vielä lumetonta, tapahtui seuraavaa: Patoa hoitava patologi Pekka, joka kokeena ulkovesiuimarina, halusi ottaa myös myös padon uintikokemuksen plakkariinsa. Kun luukkujen säädöt olivat sopivat, pulahti Pekka veteen vastavirtauintia suorittamaan.  Liian voimakas virtaus voisi viedä uimarin Kylmäkoskelle saakka ja silloin siinä voisi tulla uimarille kylmärinki, no tiedät kyllä minne!Tämä harjoitus sujui kuinenkin hyvin.   Hevosmiesten tietotoimisto tietää kertoa, että virta…

Parran pärinää ja tarkkailua

Mökkiläisen mielipuuhiin kuuluu naapurien tarkkailu. Välillä sekin kyllästyttää ja silloin jää aikaa tarkkailla luontoa. Keväällä asioita tuntuu tapahtuvan kiihkeällä tahdilla ja meno on muutenkin vilkasta. Vesilinnut käyvät välillä äänekästäkin pariutumiskamppailua. Keväällä näkee monia lajeja, jotka eivät välttämättä jää pesimään lähiympäristöön. Ainakin meidän lahdellamme tällaisia ovat esimerkiksi silkkiuikku, koskelo, haapana ja härkälintu. Lintuja voi seurailla, vaikka niitä ei tunnistakaan lajilleen. Jotenkin minusta on hupaisaa, että linnut tuntuvat pelkäävän eniten haikaraa, satujen lapsentuojaa. Harmaahaikaran laskeutumisen rantakasvustoon kuulee kovasta muiden lintujen metelistä, vaikka…

Yhteinen asia

Heli Saavalainen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että luontopaneelin tuoreen raportin mukaan luontokato etenee Itämeressä ja Suomen rannikkovesissä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Meriluonto köyhtyy ja tasapäistyy etenkin rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena, ja kato kohdistuu lähes kaikkiin vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin. Tämä kaikki kymmenien valtioiden, tutkimuslaitosten ja säätiöiden ponnistuksista huolimatta. Lehtitietojen mukaan sisävesillä on tänä kesänä ollut sinilevää aiempaa vähemmän. Toisaalta moni aiemmin kirkasvetinen järvi on samentunut pysyvästi. Aamulehdessä purjehtija kertoi, että Näsijärven vesi on vähitellen tummentunut ja äkillinen muutos on tapahtunut viime…

Aika hidastuu, oletko huomannut?

Luin artikkelia TM lehdestä aivan oudosta asiasta. Ilmastonmuutos on tapahtumassa, se on  myönnettävä Muutoksen myötä päivän pituus kasvaa, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta ! Syy on napajään sulaminen, kirjoittaa The Guardian. Päivän pituus on geologisen ajan kuluessa jatkuvasti lyhentynyt, mikä johtuu kuun painovoiman aiheuttamasta vetovoimasta planeetan valtameriin ja maa-alueisiin. Grönlannin ja Etelämantereen jääpeitteiden sulaminen ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen seurauksena on kuitenkin jakanut korkeille leveysasteille varastoitunutta vettä maailman valtameriin, mikä on johtanut veden lisääntymiseen merissä lähempänä päiväntasaajaa. Tämä tekee maapallosta entistä litteämmän – tai tavallaan paksumman,…

Valuma-alueilta tarkkailuluokalle

Järviä ympäröiviä maa- alueita kutsutaan valuma alueeksi. Ne muodostuvat pelto- ja metsäalueista sekä haja-asutuksesta. Nykyiseksi vesiensuojelun toimintatavaksi on tullut juuri valuma- aluelähtöinen toimintamalli. Väite siitä, että paras vesistöjen suojelutyö tapahtuu maalla pitää paikkansa.  Nuutajärven kestokyky on huono ja se onkin nimetty Pirkanmaan vesienhoidon TPO:ssa alueen yhdeksi heikoimmista järviksi ja sille on esitetty kunnostustoimenpiteitä vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2022–2027. Järvet toimivat valualueiden peileinä! Yhdistyksen Ihanajoki projektissa tavoitteena on pystyä rajaamaan Nuutajärven kulkeutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Tämä on mahdollista, jos metsäalueille kertyvää vettä…

Lautturi Urjalasta

  Tiskistä tarttui käteen margariinipaketti, hempeä, vihreään pakettiin painetut mainostekstit lupailivat ylivoimaisia makuelämyksiä, kun tätä sipaisee leivänpäälle tietää tekevänsä hyvää niin itselle, eläimille kuin luonnolle ei palmuöljyä ei maitoa. Tämä margariinin pääaine oli kuitenkin kookosöljy ja se on ympäristön kannalta todennäköisesti huonompi vaihtoehto kuin pahamaineinen palmuöljy, jonka haitallisuus sademetsiin tunnetaan hyvin. Uuden kotimme wc tiloissa putkimies puhisee, kun putkimiehen puhelimena tunnettu wc varuste bidee- suihku ei päästä vettä läpi toivotusti. ” Tämä on taas näitä vettä säästäviä malleja”.  Molemmissa tuote-…