Vedenpinta on järvissämme nyt matala esim. Nuutajärvessä 16.62. Tämä on vieläkin korkeammalla mitä
Laskuyhtiön vaatimukset ovat! Laskuyhtiön vaatimukset perustuvat vuoden 1947 tehtyyn päätökseen!
Länsi-Suomen vesioikeuden 1983 antamien selventävien määräysten mukaan “Kortejärven vedenpinta lasketaan talvella huhtikuun 1. päivään mennessä korkeuteen 16,50 m ja pidetään siinä korkeudessa kevätsulamisen alkuun saakka. Tämän jälkeen vedenpinta pidetään padolla padotuskorkeudessa 16.98 m tai sitä alempana ja vettä juoksutetaan niin paljon, että vesiväylässä on uiton aikana uitolle riittävä vesimäärä ja että siinä muulloin juoksutetaan vuorokaudessa vähintään keskimäärin0,2 m3/s. Vedenpintaa ei Kortejärvessä lasketa alle korkeuden 16,85 seitsemänviikon kuluessa jäiden järvistä lähdettyä eikä kasvukauden aikana lainkaan korkeutta 16,60 alemmaksi”.
Vuosikymmenten kuluessa Nokoorinkosken mylly, saha ja viimeisenä toiminut sähkölaitos ovat hävinneet ja vesivoiman käyttö lakannut. Nykyisin vedenjohtamiseen tarkoitettu energiaväylä on tukittu ja irtouiton loputtua myös uittoruuhi on hävinnyt. Vanhoissa lupaehdoissa oleva juoksutusmääräys on kaavamainen ja tulvasuojelun kannalta monina keväinä tarpeeton mm. vähäisen lumen kertymän vuoksi.
Kasvukauden alimmaksi korkeudeksi esitetty korkeus on järvien virkistyskäytön kannalta haasteellinen. Kortejärvessä ja Nuutajärvessä kevään “pakkoalennus” sekä veden pitäminen padotuskorkeutta alempana Nokoorinkosken padolla lisäävät, varsinkin Kortejärven umpeenkasvuriskiä ja haittaavat kalataloutta ja virkistyskäyttö. Lue koko järvialueen tutkimus linkistä
https://drive.google.com/drive/folders/1kfqxhW79ppg-ox8NwbYHiqxfTGTwTvOu?usp=sharing
