Heli Saavalainen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että luontopaneelin tuoreen raportin mukaan luontokato etenee Itämeressä ja Suomen rannikkovesissä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Meriluonto köyhtyy ja tasapäistyy etenkin rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena, ja kato kohdistuu lähes kaikkiin vedenalaisiin luontotyyppeihin ja eliöryhmiin. Tämä kaikki kymmenien valtioiden, tutkimuslaitosten ja säätiöiden ponnistuksista huolimatta.

Lehtitietojen mukaan sisävesillä on tänä kesänä ollut sinilevää aiempaa vähemmän. Toisaalta moni aiemmin kirkasvetinen järvi on samentunut pysyvästi. Aamulehdessä purjehtija kertoi, että Näsijärven vesi on vähitellen tummentunut ja äkillinen muutos on tapahtunut viime kesän jälkeen.

Vesien kunto on siis sekä tutkimuksellinen että tuntumallinen asia. Kun ostin rantatontin Nuutajärven rannalta, myyjä näytti vesiraportin, jonka mukaan vesi oli hyvälaatuista. Lisäksi hän kehui, että vesi on niin puhdasta, että siinä voi vaikka pestä valkoisen paidan. Pesutulosta hän ei tosin lähtenyt tarkemmin kuvaamaan. 

Mikä sitten on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvikolmikon tila tänä kesänä? Itse olen viettänyt tänä vuonna aikaa Urjalassa sen verran vähän, että minulla ei ole kokonaiskuvaa asiasta. Viimekesäinen Mustaojan perkaus lisäsi Nuutajärven ravinnekuormaa, mikä saattaa vaikuttaa vieläkin. Kesä on ollut ennätyksellisen lämmin, mikä on ollut omiaan synnyttämään sinilevää.

Olen myös ollut mökillä ajankohtina, jolloin epävakainen sää on hillinnyt leväkasvua, sekoittanut sinilevämassaa veteen ja hillinnyt koboltinsinisten kukintojen muodostumista. Positiivisesti ajatellen voisi, ehkä, olla havaitsevinaan lievää elpymistä.

Jotta järvikolmikon toipuminen jatkuisi, tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Se taas vaatii resursseja, joita julkinen valta on vähentämässä. Kirvestä ei silti olla viskaamassa kaivoon. Tänä vuonna suojeluyhdistyksen tavoitteena on käynnistää Nuutajärven itäosan valuma-alueen kunnostussuunnitelman mukaiset työt. Alue koostuu Ihanajoen, Kallensillanojan ja Särkänojan osavaluma-alueista. Veden laadun kannalta olosuhteet koko järvialueen valuma-alueilla on ratkaisevia. Yhdistys on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös Nuutajoen kunnostushankkeen, vaikka kunnostusvastuu on lakisääteisesti järvikolmikon laskuyhtiöllä.

Vesiensuojelu on kaikkien yhteinen asia. Tunnetusti rehevöityminen ei noudata tonttien eikä vesialueiden rajoja.

Kirjoittajanimimerkki Finno on pitkäaikainen mökkiasukas Nuutajärveltä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *