Vedenpinnan lasku ei ole järvelle vain maisemallinen muutos, vaan se vaikuttaa suoraan veden laatuun, eliöstöön ja koko järven tulevaisuuteen. Tämä näkyy erityisen hyvin Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven muodostamassa järviketjussa, jossa jokaisella järvellä on omat erityispiirteensä.
Nuutajärvi on matala, keskisyvyydeltään 1,8 metriä, ja sen tila on jo nyt välttävä. Rutajärvi on syvempi, noin 8 metriä, ja hyväkuntoinen. Kortejärvi taas on erittäin matala, vain 0,8 metriä syvä, hyvin rehevä ja Natura-suojeltu lintujärvi. Siksi vedenpinnan laskun vaikutukset eivät kohdistu kaikkiin järviin samalla tavalla.
Lyhyellä aikavälillä vedenpinnan lasku lisää ravinteiden pitoisuuksia, heikentää veden laatua ja voi lisätä leväkukintoja. Matalissa järvissä vesi myös lämpenee nopeammin, mikä heikentää happitilannetta ja rasittaa kalastoa sekä muuta eliöstöä. Samalla rantavyöhykkeen elinympäristöt muuttuvat: kutualueet, linnuston pesimäalueet ja vesikasvillisuus reagoivat nopeasti.
Pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla vielä vakavampia. Rehevöityminen kiihtyy, umpeenkasvu lisääntyy ja avoin vesipinta vähenee. Erityisesti Kortejärvessä tällainen kehitys voi muuttaa lintujärven herkkää tasapainoa. Myös Nuutajärven tila voi heikentyä entisestään, jos vedenpinnan lasku jatkuu. Vaikka Rutajärvi kestää muutoksia paremmin, sekin on osa samaa ketjua eikä jää vaikutusten ulkopuolelle.
Järviketjussa yhden järven muutos heijastuu aina myös muihin. Siksi vedenpinnan laskua on tarkasteltava kokonaisuutena. Kyse ei ole vain veden määrästä, vaan koko vesiluonnon elinvoimasta – siitä, säilyvätkö järvet elinkelpoisina, monimuotoisina ja hyväkuntoisina myös tulevaisuudessa.