Tumman teen väriset vedet ovat tuttuja liki jokaiselle suomalaiselle. Vuosikymmeniä jatkunut tummuminen on yleistä aina pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, ja se vaivaa vesiä pienistä puroista isoihin järviin ja Itämeren rannikkovesiin saakka. Paluuta kristallinkirkkauteen ei ole, mutta lisätummumista voidaan hillitä ja vesiin päätyvän kuormituksen syntyä voidaan ehkäistä. Ratkaisijan roolissa on turvemaiden metsätalous. Nyt korjataan vanhoja virheitä, eli 1960–1980-luvuilla tehtyjen massiivisten metsäojituksen jälkiä. Tarkoitus on palauttaa metsien kyky pidättää vettä. Se on tärkeää, sillä vesiekosysteemi on rikki.
Ojitus vaikuttaa turpeen hajoamiseen, jolloin turvemailta vapautuu orgaanista hiiltä. Se kulkeutuu ojia pitkin vesistöihin Orgaaninen hiili ja paikallisesti rauta ovat merkittävimmät veden väriä muuttavat aineet. Molempia voi vapautua, kun turvemaata ojitetaan tai kuivatetaan. Kun orgaaninen hiili on liuennut veteen, se pysyy ruskeana.
Mitkään turvemaiden metsätaloudessa tai vesistöjen kunnostuksessa tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät eivät poista liuennutta orgaanista hiiltä. Siksi ennaltaehkäisy on tärkeää.
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry käynnistämä Ihanajoki projekti tähtää juuri siihen millä, järviin kulkeutuvaa humuksen ja ravinteiden määrää voidaan pienentää.
Vanhat metsäojituksen kuormittavat vesistöjä edelleen:
Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta vesiin tulevasta typpikuormituksesta on noin 12 ja fosforikuormituksesta 14 prosenttia.
Vesistökuormitusta ei tule vain uusista metsätöistä vaan vuosikymmeniä sitten ojitetuista suometsistä.
Soita ojitettiin 1900-luvulla metsien kasvun lisäämiseksi enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Ojia on kaivettu soille ja metsiin 1,4 miljoonaa kilometriä. Ne ulottuisivat 40 kertaa maapallon ympäri.
Ojituksissa tehtiin pahoja virheitä. Lopputuloksena on valtava määrä ojitettuja soita, jotka eivät sovi puuntuotantoon.
Ojituksista ei enää makseta korvausta, mutta uusiakin ojituksia tehdään edelleen. Myös kunnostus- ja täydennysojituksia tehdään koko ajan.
Tekstissä on osittain lainattu HS artikkelia 27.5.2025