Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys on hoitanut Nokorinkosken padon juoksutuksia vastuullisesti ja vakiintuneella tavalla jo vuosikymmenten ajan kaikkien osapuolten – rantakiinteistönomistajien, Natura 2000 -suojelutavoitteiden ja vesienhoidon – eduksi.
Yhdistys haluaa jatkaa tätä tehtävää ja katsoo, että sillä on siihen oikeus.
Pato sijaitsee Urjalassa, Honkolanjoen varrella, noin kolmen kilometrin päässä Kortejärvestä. Kyseessä on säännöstelypato, jonka tarkoitus on hallita Kortejärven ja samalla koko järviketjun vedenpintaa. Kortejärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi ja osa Suomen lintuvesien suojeluohjelmaa. Siellä voit nähdä mm Silkkiuikun, Ruskosuohaukan, Tavin ja petolinnuista Nuolihaukan.
Vaasan hallinto-oikeus on 8.2.2022 vahvistanut, että yhdistys on toiminut juoksutuksissa lain mukaisesti. Päätös on lainvoimainen, sillä korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitusluvan 31.8.2022. Myös muut yritykset siirtää juoksutusvastuu laskuyhtiölle tai estää yhdistyksen toimintaa on johdonmukaisesti hylätty eri viranomaisissa.
On kuitenkin tärkeää todeta, että juoksutusvastuun oikeudellinen sidonnaisuus on edelleen lopullisesti ratkaisematta, sillä sitä ei ole koskaan käsitelty tuomioistuimessa. Tämä epäselvyys ei muuta sitä, että yhdistyksen toiminta on todettu lainmukaiseksi.
Laskuyhtiö on kuitenkin kokouksessaan 16.3 riitauttanut uudestaan Suojeluyhdistyksen mandaatin padonhoitajana ja toimitsijamies on valtuuttanut itsensä tai määräämänsä tahon hoitamaan padon vedenkorkeudensäätelyä osan vuotta. Toimitsijamies on myös valvonut vedenkorkeutta ja todennut sen poikkeavan raja-arvoista pari kertaa vuodessa. Se jää mainitsematta, että se on ollut kohdallaan yli 360 kertaa vuodessa!
Ympäristölupavirasto kuitenkin katsonut, etteivät laskusuunnitelmassa mainitut tulevat vedenkorkeudet ole sitovia vaan ennusteita ja luonteeltaan tavoitteellisia.
Tämä on hyvinkin ymmärrettävä näkemys, vuodet ovat erilaisia! Peltojen voimakas painuminen on tyypillistä Urjalan alueen turvepelloilla ja on omiaan vaikuttamaan peltojen kastumiseen.
Toimitsijamies on teettänyt KVVY Tutkimus Oy:llä kartoituksen säätelyn aiheuttamista haitoista peltojen tuottavuuteen. Vettymistutkimus perustuu mielivaltaiseen vertailukorkeuteen 16,80. Jos vertailukorkeus olisi 17,00, jonka mm. VHO on todennut kelvolliseksi, vettymistä ei olisi tapahtunut.
Silloinen ELY* teki vuonna 2007 mittauksia mainituilla peltoalueilla ja totesi keskimääräisen painauman olevan 350 mm verrattuna vuoden 1947 tilanteeseen. Laskuyhtiön tekemän päättelyn perusteella, pitäisi järvien pintoja laskea sitä mukaan, kun peltomaat painuvat. Tässä jää huomiotta ne tuhannet muut vesistöjen käyttäjät, kun järvet madaltuvat ja rantatontit muuttuvat kuivanmaan tonteiksi.
Ympäristökeskuksen mukaan Suomen pohjaveden pinnat olivat 6.3.2026 monin paikoin tavanomaista alempana. Järvien pinnat ovat kuitenkin Etelä Pirkanmaalla keväällä lähes normaaleja, mutta suuri riski on, että kesällä 2026 ne jäävät selvästi tavanomaista matalammiksi, koska talven ja kevään vesimäärät ovat olleet vähäiset.
Suojeluyhdistys toivoo, että aiheeton epäilyjen esittäminen päättyy ja että asiassa edetään yhteisesti sovittuihin ja viranomaisten ohjaamiin ratkaisuihin. Myös Pirkanmaan ELY-keskus on tunnustanut tarpeen neuvotteluille osapuolten välillä, jotta vanhentuneet lupaehtotulkinnat voidaan päivittää ja varmistaa pysyvä hallinnollinen ratkaisu.
Tämä toive on kuitenkin turha, sillä Laskuyhtiö on esittänyt Suojeluyhdistykselle vaatimuksen poistaa patoluukkujen lukituksen. Laskuyhtiön kokouksen 16.3.2026 tekemä valtuutus yrittää toteuttaa hallintoteitse sen, minkä tuomioistuin on jo lainvoimaisesti kieltänyt oikeudellisesti – ilman mitään uutta oikeusperustetta. Tämän vaatimuksen Suojeluyhdistys jättää huomiotta, koska se ei perustu muuhun, kuin Laskuyhtiön omaan ja väärään oikeuskäsitykseen.
Vaasan hallinto-oikeus on 8.2.2022 antamassaan päätöksessä (diaarinumero 00892/18/5211) nimenomaisesti todennut, että suojeluyhdistys on toiminut Nokoorinkosken padolla oikeudellisesti moitteettomalla tavalla.
Tämä ratkaisu on lainvoimainen – korkein hallinto-oikeus kieltäytyi myöntämästä valituslupaa 31.8.2022 ja velvoitti Ismo Kuisman maksamaan oikeudenkäyntikulut
2013–2022: Pirkanmaan ELY-keskus* jätti aluehallintovirastolle hakemuksen, johon laskuyhtiö yhtyi, lupaehdon 2 muuttamiseksi niin että laskuyhtiö hoitaisi juoksutuksen “toimesta tai kustannuksella”. Aluehallintovirasto hyväksyi muutoksen, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi sen kokonaan päätöksessään 8.2.2022 (diaarinumero 00885/18/5201). Hallinto-oikeus totesi nimenomaisesti, että voimassa oleva lupaehto velvoittaa voimalaitoksen omistajan – ei laskuyhtiötä – eikä laskuyhtiöllä ole patoamisoikeutta Nokoorinkoskessa. Tämä päätös on lainvoimainen.
2016–2022: Laskuyhtiö haki aluehallintovirastolta hallintopakkoa suojeluyhdistystä vastaan, tavoitteenaan saada juoksutus laskuyhtiön hallintaan. Hakemus hylättiin aluehallintovirastossa 2018, Vaasan hallinto-oikeudessa 2022
2017: Laskuyhtiö yritti fyysisesti ottaa patoluukun avaimet haltuunsa. Suojeluyhdistys kieltäytyi luovuttamasta avaimia. Laskuyhtiön asiasta tekemä hallintokantelu ympäristöministeriöön hylättiin – ministeriö totesi, että ELY-keskuksen toiminnassa ei ollut moitittavaa.
*ELY keskusten toiminta päättyi 31.12.2025 ja sen tehtävät siirtyivät uudelle Sisä‑Suomen Elinvoimakeskukselle. Päätoimipaikka sijaitsee Tampereella, ja toinen toimipaikka Hämeenlinnassa.