Kesällä tulee seurattua luontoa ja ympäristöä eri tavalla, eri ilmiöiden runsaus on häkellyttävä. Yksi asia tulee yhtä varmasti kuin kesä ja se on säästä puhuminen, sanan rieskaa irtoaa kauan ennen kuin ensimmäiset kaivatut helteet saapuivat. Meidän on helppo puolitutun tai ihan tuntemattoman kanssa alkaa jutustelu. “On ilmoja pidellyt!”. “Tosi kuiva alkukesä on kyllä ollut”. “Ei tätä herkkua kauan kestä, ensi viikolla jo kuulemma sataa.”
Tyhjänpäiväiseltä kuulostava pulina huomisen säästä on sosiaalista liimaa, joka lujittaa yhteishenkeä. Olemme kaikki samassa veneessä, satoi tai paistoi. Kun nykytekniikka mahdollistaa reaaliaikaisen säätilan seuraamisen, on faktat halussa; just katsoin netistä … Puhuessaan säästä tai katsoessaan tv-meteorologin laatimaa ennustetta tietää, että maailmassa on vielä jotain tuttua ja turvallista. Me kotimeteorologit katselemme kumpu- eli poutapilviä ja arvioimme niiden muodon muutoksista ja kasvusta tulevia sateita. Meteorologi Seija Paasonen teki tutkimusta vanhoista tauluista ja hän osasi jopa ennustaa teoksista, millainen sää maalauspäivänä oli vielä tulossa. Ei kai niin tarkkaa kuitenkaan ole, kun kultakauden suuri nimi Eero Järnefeltkin teki virheen ja maalasi kaksoissateenkaaren värit väärässä järjestyksessä!
Kun luonnon muutokset kiinnostavat meitä, onkin ollut luontevaa, että myös Suojeluyhdistys tuo kortensa kekoon ja kertoo toimialueensa järvien veden pinnan vaihtelusta. Tätä tarkkailua olemme tehneet jo yli 20 vuotta. ”Patologimme” saa säännöllistä palautetta siitä, että veden korkeus on liian matala! Laittakaa luukut kiinni! Syyksi arvellaan milloin viljelijöiden vaatimuksia matalammista vesistä ja toisinaan huonosta padonhoidosta johtuvia syitä. Tosiasia on kuitenkin, että vesioikeus on määritellyt vedenkorkeuden ja siitä poikkeaminen on lupaehtojen rikkomista. Tosin muutoksiin ei aina osaa etukäteen varautua esim. pitkän kuivan kauden tuomaan haihduntaan, joka voi olla jopa 40 % veden määrästä, ja silloin vedenpinta saattaa laskea joitakin senttejä liikaa.
Kevätaikaan on ongelmana se, ettei kategorisesti määrätty vedenkorkeus huomioi esim sulavan lumen vesipitoisuutta. Toivottavaa tietysti olisi, jos vireillä oleva hanke vedenpinnan korottamisesta saataisiin maaliin ja järviemme virkistyskäyttöä ja kalastus onnistuisi paremmin.