Tausta ja tavoitteet
Vuonna 2024 käynnistetyn hankkeen tavoitteena on toteuttaa
kolmivuotinen kunnostusohjelma Nuutajärven itäosan valuma-alueella. Hanke
perustuu aiemmin laadittuun kunnostussuunnitelmaan, ja sen tarkoituksena on
parantaa alueen vesien laatua ja ekologista tilaa. Hankkeelle on myönnetty 34
800 euron avustus Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Suunnittelu ja toteutus
Hankkeen suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2023. Vuoden 2024
aikana keskitytään vaikutusarvioiden tarkentamiseen ja kunnostuskohteiden
valintaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Ensimmäiset maastokartoitukset on
jo tehty. Kunnostettavat osa-alueet kattavat Ihanajoen, Kallenojan ja
Särkänojan valuma-alueet. Kohteet tarkentuvat erikseen tehtävän
vaikuttavuusarvion ja luontosuunnitelman antamien tulosten perusteella. Vuonna 2026 ollaan päästy
hankkeessa eteenpäin ja lapio mennyt mahan Nuutajärven Vara-Kutin metsäalueella. Siellä toteutetaan kaksi patohanketta.
Ympäristöhaasteet ja kunnostustarve
Valuma-alueiden tila vaikuttaa ratkaisevasti Nuutajärven
vesiekosysteemiin. Alueella pyritään korjaamaan 1960–1980-luvuilla tehtyjen
laajamittaisten metsäojitusten aiheuttamia haittoja. Ojitus on heikentänyt
metsien kykyä pidättää vettä, mikä on lisännyt tulvahuippujen voimakkuutta ja
nopeuttanut veden virtausta järveen. Lisäksi ojitukset ovat kiihdyttäneet
turpeen hajoamista, mikä vapauttaa orgaanista hiiltä vesistöihin. Orgaaninen hiili on pääsyy järvien veden värjäytymiseen ruskeakasi.
Yhteistyö ja vastuullinen metsätalous
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä maanomistajien ja
metsätalouden toimijoiden kanssa. Suomessa esimerkiksi UPM on jo käynnistänyt oman
vesiensuojeluun keskittyvän hankkeensa ja tehnyt Itämeri-sitoumuksen yhdessä
Baltic Sea Action Groupin kanssa. Tämä osoittaa, että myös suuret metsäyhtiöt
ovat sitoutuneet kehittämään kestävämpiä käytäntöjä turvemaiden
hyödyntämisessä.
Pitkäaikaiset vaikutukset ja haasteet
Metsätalouden osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta
vesistökuormituksesta on merkittävä: noin 12 % typpikuormituksesta ja 14 %
fosforikuormituksesta. Kuormitus ei johdu ainoastaan uusista metsätöistä, vaan
myös vuosikymmeniä sitten ojitetuista suometsistä. Suomessa on kaivettu ojia
yli 1,4 miljoonaa kilometriä – määrä, joka vastaa 40-kertaista matkaa maapallon
ympäri. Monet näistä ojitetuista soista eivät sovellu puuntuotantoon, mutta
kuormittavat edelleen vesistöjä.