Nuutajärven vapaa-ajan asukkaan kesä on ollut tavanomainen: juhannuksen jälkeen vesi on muutamaa tuulista päivää lukuun ottamatta ollut vihertävää velliä, johon ei ole iljennyt mennä uimaan. Parhaina, eli siis pahimpina, päivinä pinnalla on kellunut koboltinsinisiä möykkyjä, joista Oiva Toikka lienee saanut innoituksen lintuihinsa.
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven Suojeluyhdistys on yhteistyössä viranomaisten kanssa suunnitellut ja toteuttanut kunnostustoimenpiteitä, joista on odotettu ja odotetaan pelastusta järvikolmikon tilaan. Toukokuussa yhdistys sai avustusta Nuutajärveen laskevan Ihanajoen valuma-alueen toimenpidesuunnitelman tekoon ja selvityksen tekemiseen Kaakkosuon luonnonsuojelualueen ennallistamiseksi. Kesän aikana toteutettiin Ojitusyhtiön toimesta Mustaojan perkaus. Työn yhteydessä tehtiin ojaan kahden kilometrin matkalle ns. ravinnetasanne. Sen tarkoituksena on vähentää ravinnepäästöjä järveen.
Lyhyellä sytytyslangalla varustetusta voi tuntua, että mitään ei ole saatu aikaiseksi, ja tilanne vain pahenee. Suppealla tarkasteluvälillä näin saattaakin olla. Esimerkiksi Mustaojan perkaus on varmaankin lisännyt tänä kesänä Nuutajärven ravinnekuormaa; tuloksia parannuksesta on odotettavissa vasta ensi vuonna.
Tuleva kehitys riippuu siitä, miten asioihin vaikutetaan huonoina aikoina. Keskeistä on pystyä kohdentamaan tekeminen ravinnekuormituksen vähentämisen kannalta vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. Resursseja hukataan niin kauan kuin yritetään hoitaa seurauksia pystymättä vaikuttamaan syihin.
Järvi- ja merialueita rasittavat eniten maa- ja metsätalouden ravinnepäästöt. Ravinnekuormaa on kasvattanut erityisesti 1960–1980 suoritetut peltoalojen lannoitukset. Sittemmin on lannoitteiden käyttö vähentynyt ja peltojen ravintotaseet laskeneet. Aiempi lannoitus näkyy kuitenkin edelleen maaperässä. Luonnolla on pitkä muisti! Yritysten toiminnan laadussa ja niiden henkilökunnan ammattitaidossa on suuria eroja. Valtaosa toimijoista on herännyt ympäristön suojelutoimenpiteisiin ja on omalta osaltaan mukana yhteistalkoissa ympäristön suojelemiseksi ja kunnostamiseksi, mutta sitten on niitä, jotka ovat rokottaneet itsensä immuuneiksi lainasäädäntöön ja määräyksiin.
Mitään yksittäistä ryhmää sormella osoittamalla ei kuitenkaan pitkälle pötkitä. Eri näkökulmien yhteensovittamiseksi tarvitaan eri osapuolten, maanviljelijöiden ja karjankasvattajien, metsätilallisten, vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyötä. Ja viranomaisille resursseja ja tahtoa puuttua laiminlyönteihin. Helpommin toivottu kuin tehty, mutta jostain on aloitettava.
Meidän järvitroikan käyttäjien on hyväksyttävä, että taistelu rehevöitymistä vastaan aiheuttaa kustannuksia. Suojeluyhdistyksen jäsenmaksulla on määräänsä suurempi merkitys; mitä useampi maksaja, sitä näyttävämpi ja vahvempi panostus parempaan tulevaisuuteen.
Kirjoittaja nimimerkki Finno on pitkäaikainen mökkiasukas Nuutajärveltä