Vedenpinnan lasku koettelee järvien elinvoimaa
Vedenpinnan lasku ei ole järvelle vain maisemallinen muutos, vaan se vaikuttaa suoraan veden laatuun, eliöstöön ja koko järven tulevaisuuteen. Tämä näkyy erityisen hyvin Nuutajärven, Rutajärven ja Kortejärven muodostamassa järviketjussa, jossa jokaisella järvellä on omat erityispiirteensä. Nuutajärvi on matala, keskisyvyydeltään 1,8 metriä, ja sen tila on jo nyt välttävä. Rutajärvi on syvempi, noin 8 metriä, ja […]
Kortejärven vedenpinnan säätely ratkaisee tulevaisuuden
Suojeluyhdistyksemme toimialueen pohjoisin järvi Kortejärvi on monelle jäsenelle melko tuntematon. Kortejärvi on valuma-alueeltaan kohtalaisen suuri läpivirtausjärvi Tarpianjoen vesistöalueen latvoilla. Järvikorte, järviruoko ja leveäosmankäämi muodostavat laajoja kasvustoja. Etelä- ja kaakkoisosissa sekä pohjoispäässä sijaitsevat alueen laajimmat ruovikot. Järven umpeenkasvu on edennyt pitkälle, ja avovesialueita on enää vähän. Kortejärvi toimii tärkeänä lintujen kevätmuutonaikaisena levähdyspaikkana. Myös pesimälinnusto on merkittävä: […]
Kun telkkä löysi pesän – keväinen muistutus pesimärauhasta
Kevät ja alkukesä ovat linnuille vuoden herkimpiä aikoja. Silloin rakennetaan pesiä, haudotaan munia ja hoidetaan poikasia – usein aivan rantojen ja saarien tuntumassa. Heräsin kevään merkkeihin, kun telkkänaaras vihdoin löysi lajille jo vuosia tarjolla olleen pöntön. Hieno herkistävä hetki, joka muistutti myös muista kevään aikana mökin rantaan saapuvista linnuista. Näistä rantasipi käväisee laiturilla lähes päivälleen […]
Tuleeko El Niño käymään kesällä Urjalassa?
Tänä vuonna ilmastoasiantuntijat seuraavat Tyynenmeren El Niño -ilmiötä tavallista tarkemmin. Merkkejä on siitä, että luvassa voi olla jopa poikkeuksellisen voimakas El Niño, joka nostaisi maapallon lämpötilaa ja vaikuttaisi myös Suomen säätilaan. Mitä tämä voi tarkoittaa Suomessa? Jos El Niño voimistuu, se voi lisätä korkeapainejaksoja myös Pohjois-Euroopassa. Käytännössä tämä näkyisi meillä lämpiminä ja kuivina jaksoina – […]
Kevään mietteitä: Kvartaaliajattelusta puoleen tusinaan
Nyt puhutaan vuodenajoista. Taannoin pohdin nykyistä neljää vuodenaikaamme ja kuinka ne eivät tunnu enää mahtuvan raameihinsa. Luin tuolloin Lapin kuudesta vuodenajasta. Nyt kun guuglasin aiheesta löysin ProAgrian viime vuonna tuottaman luontokalenterin, joka on rytmitetty kuuden vuodenajan mukaan. Nyt puhutaan vuodenajoista. Taannoin pohdin nykyistä neljää vuodenaikaamme ja kuinka ne eivät tunnu enää mahtuvan raameihinsa. Luin tuolloin […]
Talvielämää järvillämme
Talvinen järvimaisema tarjoaa elämyksiä, joita monelta järvialueen kesäasukkaalta jää kokematta. Kun järvet ja joet jäätyvät turvallisesti, avautuu Urjalan alueella upea mahdollisuus nauttia luonnosta aivan uudella tavalla. Talvella jäätyneet vesistöt tarjoavat erinomaiset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, kunhan jään paksuus on riittävä. Parhaita jäällä liikkumisen kuukausia ovat tyypillisesti tammikuu, helmikuu ja maaliskuu. Nykyisin Urjalan syksyt ovat usein pitkiä, […]
Kiitos ystävämme
Kaikkia Suojeluyhdistyksen ystäviämme ja tukijoita kiittäen
Kajakissa kuulostellen
Katselimme eilen illalla kirkasta tähtitaivasta ja arvelimme kylmän yön tulevan. Tänään perjantaina aamutuimaan näytti lämpömittari sitten kolmea pakkasastetta täällä Kajalahden pohjukassa. Pakkanen antaa oman, mukavan tunnelmansa järvelle, joten aamukahvin jälkeen pukeuduin Ursuitin kevytkuivapukuun (tässä on ihan mainittava suomalaisen valmistajan merkki, sillä rospuuttoajan melontaan en suosittele valitsemaan esim. Temun mallistoa). Kajakin, kuten myös laiturin kansi oli […]
Kajakista katseltuna
Kuluvan kesäkauden vesitilanne järvissämme on toistaiseksi ollut hyvä, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Loppukevään ja alkukesän sateet nostivat vedenpintaa kuivan alkukevään tasosta, ja vedet ovat olleet korkealla koko kesän. Nuutajoen ja Urjalankylän joen mataluus ja kivikkoisuus aiheuttavat sen, että vedet pysyvät järvissä. Matalammilla vedenkorkeuksilla, joissahan ei ole havaittavissa minkäänlaista virtausta, mutta tänä kesänä on virtauspyörteet olleet […]
Teetä olkaa hyvä!
Tumman teen väriset vedet ovat tuttuja liki jokaiselle suomalaiselle. Vuosikymmeniä jatkunut tummuminen on yleistä aina pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta, ja se vaivaa vesiä pienistä puroista isoihin järviin ja Itämeren rannikkovesiin saakka. Paluuta kristallinkirkkauteen ei ole, mutta lisätummumista voidaan hillitä ja vesiin päätyvän kuormituksen syntyä voidaan ehkäistä. Ratkaisijan roolissa on turvemaiden metsätalous. Nyt korjataan vanhoja virheitä, […]