Yleistä

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Julkaistu: 7.1.2018 - Ajankohtaista, Uutiset, Yleistä

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti

AVI suoritti patotarkastuksen Nokorissa

Julkaistu: 5.7.2017 - Yleistä

AVI:n katselmus Nokorissa 28.6.2017. Pirkaanmaan ELY:n edustajilla keltaiset liivit. Ympäristöneuvos Reko Vuotila, AVI, toinen oikealta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suoritti patotarkastuskäynnin Nokorin padolla 28.6.2017. Katsastuksen aiheina olivat Pirkanmaan ELY-keskuksen hakemus lisämääräyksen saamiseksi Nokorinkosken padon kunnossapitoon liittyen sekä Ismo Kuisman hallintopakkohakemus, jonka mukaan lupaviranomaisen tulee kieltää Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä patoamasta vettä Nokorin koskessa. Lisämääräyksessä kaavailtiin Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiön määräämistä padon omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Paikalle oli lisäksi kutsuttu edustajat, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksestä, Ismo Kuisma, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö sekä Honkolan kartano.

Tarkastuksessa kuunneltiin eri osapuolten näkemyksiä vireillä oleviin asioihin sekä tutustuttiin patoon sen kuntoon ja ympäristöön. AVI:sta paikalla olivat ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristötarkastaja Heidi Laakso.

Suojeluyhdistys on pitkään ollut huolestunut Nokorin padon kunnosta. Yhdistys teki vuonna 2012 Hameen ELY-keskukselle tarkastuspyynnön padon kunnosta. Hämeen ELY suoritti patotarkastuksen ja esitti näkemyksensä padon kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Hämeen ELY totesi, padon kunto on niin huono, että padon peruskorjaus on välttämätöntä viivytyksettä. Korjaustarpeessa on sekä energiaväylän patorakenteet että varsinainen säännöstelypato luukkuineen. Yhdistys on myös moneen otteeseen tehnyt pienempiä korjauksia patoon. Suojeluyhdistys on myös paikallisten toimijoiden kanssa ollut esittämässä padon korvaamista pohjapadolla.

Suojeluyhdistys kannattaa omistajan määräämistä Nokorin padolle. Yhdistys on myös tehnyt aloitteita viranomaisille omistajan selvittämiseksi. Samalla kuitenkin suojeluyhdistys esittää, että vedenkorkeuksia koskevat määräykset olisi saatava vastaamaan nykytilannetta. Viime vuosina talviaikaiset tulvat ovat nostaneet vedet monille pelloille, jolloin rantapellot, nimen omaa painuneet pellot, ovat olleet veden alla. Tämä koskee etenkin Nuutajärven länsi- ja itäpäässä olevia peltoaloja. Silti ollaan säännöstelymääräysten alapuolella (siis noudatetaan säännöksiä). Yhdistys on myös kirjelmöinyt painuneista pelloista.

Kuisman hallintopakkohakemuksesta yhdistys toteaa vastineessaan mm: Mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Rakenteet on tehty tälle korkeudelle, onpa se voinut vaikuttaa koko tontin hankintaan. Vesialueen omistajatkaan eivät todennäköisesti hyväksyisi kalavesien merkittävää heikentämistä. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Urjalassa 1640 kesämökkiä

Julkaistu: 30.5.2016 - Yleistä

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva_ Jouko Kokko

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva: Jouko Kokko

Urajalassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa 1640 kesämökkiä.

Mökkien määrä Urjalassa on kasvanut  seuraavasti:

1970 370   mökkiä
1980 572  mökkiä
1990 1112 mökkiä
2000 1442 mökkiä
2015 1640 mökkiä

Koko Suomessa on 501 000 mökkiä ja Pirkanmaalla 45 000. Suomen mökkien keskikoko on 48 neliömetriä ja omistajien keski-ikä 62 vuotta. Mökkimatkojen mediaani on vain 38 km. Yllä olevassa näkyy, että mökkien määrä lähti nousuun 80-luvulla. Mökkien määrän kasvu on hiipunut viime vuosina.

Lähde: Tilastokeskus, kesämökit alueittain tietokanta.