Yleistä


Nokoorin pato suljetaan siltatyön takia

Nokoorin pato suljetaan 1-2 päiväksi 26. – 29. välisenä aikana.

Syynä on Kampparin siltatyömaa. Nokoorinkosken alapuolella ollaan rakentamassa Kampparin siltaa, joten siltatyön mahdollistamiseksi juoksutus olisi keskeytettävä mahdollisesti kahden päivän ajaksi. Sillan rakentamista varten alueella on tehtävä massanvaihtoa, jota ei voida tehdä, jos virtausta ei saada pienemmäksi.

Toimenpiteellä on vesilain valvojan Pirkanmaan ELY-keskuksen lupa. Pirkanmaan ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että lyhytaikainen padon sulkeminen on tarpeen sillan rakentamista varten eikä näin lyhyt sulku vielä aiheuta hallitsematonta vedennousua tämän seurauksena, joten Nokoorinkosken juoksutuksesta voidaan poiketa ja pato sulkea kahden vuorokauden ajaksi.

Urakoitsija on Hervannan kaivin Oy

 

Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke sai jatkorahoituksen

Hanke koskee uutta toimenpidettä hankkeessa Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke, vaihe 1. Hankkeelle on myönnetty valtionavustus päätöksellä PIRELY/9326/2018 4.4.2019. Hankkeessa on suoritettu mm. seuraavat toimenpiteet:

  1. Järven länsipuolen valuma-alueella on aktivoitu Mustaojan ojitusyhteisö ja laadittu Mustaojan peruskunnostussuunnitelma. Peruskunnostus etenee nyt kosteikkoa lukuun ottamatta ojitusyhteisön vetämänä.
  2. Nuutajärven kartanon kosteikko on rakennettu.
  3. Nuutajärven valuma-alueselvitys ja kunnostuskohteiden kartoitus itäisellä valuma-alueella.

Hankkeen saavutuksina voidaan myös mainita järven eteläpuolelle suunniteltu kosteikko, jonka on Nuutajärven kartanon kosteikon rakentamisesta innoittaneena suunnitteluttanut Nuorten Kotkien Keskusliitto.

Aineistojen analyysimenetelmillä (mm. VEMALA ja KUTOVA) Nuutajärven valuma-alueelle on määritelty mm. sopivat peltolohkot eroosiolta suojaaviin viljelymenetelmiin, peltolohkot, jotka soveltuvat rakennekalkin levitykseen, peltolohkot, joille ei suositella lannan levitystä, tai joilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta sekä mahdolliset vedenpuhdistus- tai veden pidätysrakenteiden sijoituskohteet.

Käynnistyvässä hankkeessa tarkennetaan kohteet maastokäynneillä ja -mittauksilla, valitaan sopivat menetelmät ja käynnistetään keskustelut maanomistajien kanssa toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toteuttamiskelpoisista kohteista laaditaan toiminta- tai toteutussuunnitelmat. Kunnostustoimenpiteiden suunnittelun kustannusarvio on 5.000€ ja työ tehdään vuoden 2021 aikana. Suojeluyhdistyksen oma rahoitus on 2.500€ ja Ympäristöhallinnon harkinnanvarainen valtionavustus 2.500€.

Järviketjun säännöstelyä selvitetään taas

Viime vuonna valmistui Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Urjalan kunnan yhteinen vesistön ympäristövaikutusraportti. Silloin tarkasteltiin järviketjun vedenkorkeuksia lähinnä kahden vaihtoehdon pohjalta:
1. Säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.
2. Säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).
Joista jälkimmäinen vaihtoehto näytti luonnon kannalta paremmalta.

Selvitystä on jatkettu. Nyt tarkastelussa on mukana useampia vaihtoehtoja. Lisäksi mukana on pohjapato vaihtoehto, jolloin säännöstely lakkaisi. Pöydällä ovat myös nykyisten säännöstelymääräysten päivittäminen. Selvityksessä tarkastellaan veden pinnan säännöstelyn ja mahdollisen säännöstelystä luopumisen vaikutuksia muun muassa alueen eri maankäyttömuotoihin ja vesiluontoon. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt vesistön käyttäytymisessä. Kevätsulaminen on aikaistunut, lumen vesiarvo on laskenut, talvisateet ovat yleistyneet, kesällä on entistä pitempiä hellejaksoja, ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, vuoden poikkeavat toisistaan jne. Nykyisin voimassa olevat määräykset eivät enää vastaa tilannetta tältäkään osin.

Selvityksen valmistuttua neuvotellaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen saamiseksi tarvittavista muutoksista.

Suojeluyhdistys on tukenut selvitystä mm. toimittamalla sille tietoja vedenkorkeuksista vuosien varrella.

Kortejärvi Helmi-ohjelmaan

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Kortejärvi kuuluu lintuvesiosioon, missä kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikoita ranta-alueineen.

Hanketta koordinoinaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Kortejärvi on matala umpeenkasvusta kärsivä Natura-alue. Umpeenkasvu haittaa jo lintujen pesintää ja saalistusta. Toimenpiteet ovat vielä suunnitteluasteella. Toiminta tulee tapahtumaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten suojeluyhdistyksen, osakaskuntien ja riistayhdistysten kanssa.

Mahdolliset toimenpiteet voivat olla esimerkiksi pienpetojen hävittämistä, pesintäsaarien rakentamista, koekalastusta ja kasvillisuuden niittoa tai ruoppausta. Pesimääsaarekkeilla houkutellaan lokkeja pesimään järvellä. Lokkien pesintä voi turvata muiden lintulajien pesintää.

 

Kevätttulva hiipuu

Kevättulva alkaa vähitellen taittua. Pitkään jatkuneet yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista eikä tulva ole ollut kovin raju. Vesi on jäänyt Kortejärvessä keskimäärin kolmen vuoden välein toistuvan tulvan alapuolelle. Vuosi sitten kevätttulva oli olematon, mutta talvella vesi nousi vesitateiden takia erikoisesti Nuutajärvellä kovin korkealle.

Kortejärven vedenkorkeus huhtikuussa 2021

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l352861002y/wqfi.html

Sateinen talvi 2019 – 2020

Viime talvi oli Urjalassa todella vetinen. Maaperä oli täysin vettynyt eivätkä sateet enää imeytyneet maahan, vaan valuivat pintavetenä vesistöön. Sateet tulivat vetenä tai märkänä lumena. Lumipeite oli olemattoman paksuinen. Rutajärvi ei jäätynyt kunnolla koko talvena.

Jokiuomien heikko vetokyky tuli jälleen esille. Nokoorin padon ja Nuutajärven välinen korkeusero lähenteli metriä. Laskusuunnitelmassa oletetaan, että kaikki kolme järveä ovat lähes samassa tasossa. Jäänrippeet lähtivät maaliskuussa. Kesä oli melko epävakainen, vaikka lämmin.

Leviä oli yllättävän vähän. Varsinkin, kun alla oli sateista johtuva runsas huuhtoutuminen.

Järvien pinta alkoi laskea huhtikuussa ja laskikin yhteen menoon lokakuulle asti. Loppukesästä vesi painui vuorostaan historiallisen alas. Vesistön käyttäytymisessä alkaa näkyä yhä selvemmin ilmaston muutos. Talvisateet yleistyvät, lumen vesiarvo laskee, kevätsulaminen ajoittuu yhä aiemmaksi, kesät voivat olla hyvin lämpimiä ja kuivia. Lisäksi erilaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vuosittainen vaihtelu voi olla rajuakin.

Vedenkorkeustietoja muiltakin vuosilta sivulla perustietoa vesistöstä> vedenkorkeushavainnot

Juoksutusraportti 2020

Hannu Maijala eläkkeelle

Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala jäi eläkkeelle vuoden 2021 alusta. Kunnanjohtaja Maijalan kaudella Urjalan kunta on ollut mukana monissa järviketjun kunnostushankkeissa mm. osarahoittajana, ihan viimeiseksi  vesistön ympäristövaikutusten arvioinnissa ja Nuutajärven valuma-alueen kunnostushankkeessa yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Maijala itse on osallistunut henkilökohtaisesti moniin vesistön kehittämiseen tähtääviin tilaisuuksiin ja pyrkinyt edistämään yhteisen näkemyksen löytymistä.

Suojeluyhdistys kiittää Hannu Maijalaa hyvästä yhteistyöstä ja toivoo, että hyvä yhteishenki löytyy myös uuden kunnanjohtajan Anu Kuusiston kanssa.

Samalla toivotamme Hannu Maijalalle leppoisia eläkepäiviä

Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Varastopalon vaikutukset Kolkanjokeen vähäisiä

Kesäkuun puolenvälin tienoilla paloi Mikkolan sikalan varastorakennus, missä oli mm. lannoitteita. Pirkanmaan ELY-keskus otti alapuolisesta vesistöstä vesinäytteitä. Varasto sijaitsi kolkanjoen valuma-alueella. Alla yhteenveto näytetuloksista:

Sammutusvesien vaikutus näkyi näytteenottoajankohtana lievästi Vanhajokeen laskevassa ojassa. Vaikutuksia ei ollut enää havaittavissa Kolkanjoessa. Vanhajokeen laskevan ojan ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita, ja ojassa näkyy vahvasti lannoitusvaikutus. Suuret ravinnepitoisuudet voivat osittain olla seurausta sammutusveteen liuenneesta palorakennuksessa sijainneesta typpilannoitteesta. Ojan ravinnepitoisten vesien myötä fosforipitoisuus Kolkanjoessa kasvaa verrattuna Pengerjokeen. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedenlaatu on kuitenkin jo Pengerjoessa erittäin rehevää.

Koko tutkimuksen yhteenveto

Vuosikokous 2.8.2020 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 2.8.2020 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu