Yleistä


Muistokirjoitus

Hyttymestari Matti Räsänen kuoli 4.1.2023 85-vuotiaana Urjalassa. Matti teki uransa lasinvalmistuksen parissa lasihytin korkeimpana ammattimiehenä, hyttimestarina. Tosin eläkeläiseksi tultuaan titteli muuttui pysyvästi hyttymestariksi, joka on vanhojen nuutajärveläisten leppoisa murrenimike samalle työlle. Matti oli myös musiikkimies, ja basso pärisi mm. Unto Monosen yhtyeessä.

Honkolan kartano valtuutti Rutajärvitoimikunnan hoitamaan Nokoorin padon juoksutuksia 1.6.1993 alkaen Länsi-Suomen vesioikeuden ja Pirkanmaan Ympäristökeskuksen määräysten mukaisesti.  Pato tarvitsi tietysti myös hoitajan, kun kutsu kirjailija Linnan sanoin kuului;

”Miss sie tarvitset oikei hyvvää miestä? Täs siul on sellane!” vastasi Matti siihen, näin Mattista tuli ensimmäinen padonhoitaja.

Rutajärvitoimikunnan työtä jatkoi Suojeluyhdistys, sen toiminta oli Matin sydäntä lähellä. Sydäntä lähellä oli myös joka perjantaiset Mukula-palaverit Pölkkybaarissa. Siellä aikalaiset naiset ja miehet muistelivat mennyttä aikaa ja suunnittelivat tulevia koitoksia. Mattia jäivät kaipaamaan tytär Sanna ja laaja ystäväjoukko.    

Tulvatorjuntaa

Runsaat sateet ja lumihankien sulamisvedet ovat nostattaneet Nuuta, -Ruta ja Kortejärven pintaa ja vettä on siinä määrin, että Suojeluyhdistys päätti sunnuntaina aamupäivällä avata Nokoorin padon luukut.
Jo vuonna 2006 tehdyn jokiuomien kunnostussuunnitelman mukaan Urjalankylän joki ja Honkolan ja Nuutajoki eivät vedä tarpeeksi. Jokiuomien kunnosta on vastuussa Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö, joka jättänyt vuosikausia sille määrätyt tehtävät hoitamatta ja siksi tulvavedet pilaavat peltoja, mökkien rantoja ja jokiuomien reunoja

Kortejärven kalakannan selvitys

Kortejärven kalakanta on Elyn toimesta selvitetty koekalastuksella vuonna 2021

Klikkaa otsikon sinistä tekstiä, niin voit ladata tutkimuksen tulokset.

Joet kuivuvat ja järvialueiden luonto turmeltuu liian matalista vesimääristä

Vedenpinta on järvissämme nyt matala esim. Nuutajärvessä 16.62. Tämä on vieläkin korkeammalla mitä
Laskuyhtiön vaatimukset ovat!  Laskuyhtiön vaatimukset perustuvat vuoden 1947 tehtyyn päätökseen!

Länsi-Suomen vesioikeuden 1983 antamien selventävien määräysten mukaan ”Kortejärven vedenpinta lasketaan talvella huhtikuun 1. päivään mennessä korkeuteen 16,50 m ja pidetään siinä korkeudessa kevätsulamisen alkuun saakka. Tämän jälkeen vedenpinta pidetään padolla padotuskorkeudessa 16.98 m tai sitä alempana ja vettä juoksutetaan niin paljon, että vesiväylässä on uiton aikana uitolle riittävä vesimäärä ja että siinä muulloin juoksutetaan vuorokaudessa vähintään keskimäärin0,2 m3/s. Vedenpintaa ei Kortejärvessä lasketa alle korkeuden 16,85 seitsemänviikon kuluessa jäiden järvistä lähdettyä eikä kasvukauden aikana lainkaan korkeutta 16,60 alemmaksi”.

Vuosikymmenten kuluessa Nokoorinkosken mylly, saha ja viimeisenä toiminut sähkölaitos ovat hävinneet ja vesivoiman käyttö lakannut. Nykyisin vedenjohtamiseen tarkoitettu energiaväylä on tukittu ja irtouiton loputtua myös uittoruuhi on hävinnyt. Vanhoissa lupaehdoissa oleva juoksutusmääräys on kaavamainen ja tulvasuojelun kannalta monina keväinä tarpeeton mm. vähäisen lumen kertymän vuoksi.
 Kasvukauden alimmaksi korkeudeksi esitetty korkeus on järvien virkistyskäytön kannalta haasteellinen. Kortejärvessä ja Nuutajärvessä kevään ”pakkoalennus” sekä veden pitäminen padotuskorkeutta alempana Nokoorinkosken padolla lisäävät, varsinkin Kortejärven umpeenkasvuriskiä ja haittaavat kalataloutta ja virkistyskäyttö. Lue koko järvialueen tutkimus linkistä
https://drive.google.com/drive/folders/1kfqxhW79ppg-ox8NwbYHiqxfTGTwTvOu?usp=sharing

KHO epäsi Kuismalta valitusluvan

Korkein Hallinto-oikeus on antanut 31.8.2022 päätöksen, jossa se hylkää muutoksenhakijan Ismo Kuisman valitusluvan. Oikeus velvoitti myös hakijaa maksamaan kulut.
Siten hallinto-oikeuden antama päätös on lainvoimainen. Kiistan taustalla on Korte-, Ruta-, ja Nuutajärven laskuyhtiön toimitsijamiehen Ismo Kuisman käynnistämä oikeusprosessi. Hakemuksessaan Kuisma on vaatinut, että Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa. Aluehallintovirasto on jo aikaisemmin hylännyt Kuisman hakemuksen 20.6.2018

Prosessin taustalla on Kuisman vaatimus siitä, että Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti. Yhdistyksen ja nyt myös oikeuden käsityksen mukaan vapaan virtauksen aiheuttama vahinko yläpuoliselle tekisi koko vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi on suojeltu lintujärvi ja padon kynnyskorkeuden pudotus on vain 16,18 m, eli vesi Kortejärvessä voisi vähävetisenä aikana laskea niin alas, että järvi melkein kuivuisi.

Yhteistyössä on voimaa

Suojeluyhdistyksen edustajat Toivo Miettinen ja Jorma Ikävalko osallistuivat Pirkkavesien kokoukseen tiistaina 30.8. Kokouspaikkana oli Vanha Pappila Lempäälässä. Puitteet olivat siis kunnossa. Asialistalla oli verkostoitumisen lisäksi vesien vieraslajit sekä hankeideoiden jalostus tulevaa rahoitushakua varten. Vilkaisemme myös verkoston toimintasuunnitelmaa.
Pirkkavesien tavoitteena on toteuttaa Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaa ja parantaa eteläisen Pirkanmaan vesien tilaa. Verkoston toimintaa ohjaavat myös Kokemäen joen vesistöalueen Vesivisio2050-tavoitteet. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki – niin yksityiset ihmiset kuin erilaiset yhdistykset, järjestöt ja kunnatkin. Pirkanmaan ELY-keskus toimii verkoston koollekutsujana ja koordinoi sen toimintaa. Toiminta on aina vapaaehtoista ja maksutonta!

Puheenjohtaja vaihtui

Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja vaihtui vuosikokouksessa. Uusi puheenjohtaja on Jorma Ikävalko. Jorma on ennestään hallituksen jäsen ja mm. Nuutajärvi -tiimin jäsen ja vastannut jäsenrekisterin uudistamisestä. Hän on Nuutajärven kesämökkiläisiä.

Väistyvä puheenjohtaja Jouko Kokko jatkaa hallituksen jäsenenä. Hän hoitaa myös edelleen hankkeita, mitkä ovat olleet hänen vastuullaan yhdistyksessä. Joukon mielestä on hyvä, että hallituksen jäsenistössä on vaihtuvuutta.

Vuosikokous keskusteli mm. Urjalankylänjoen heikosta vetokyvystä ja kesken olevasta järvien juoksutuksen mahdollisesta muuttamisesta. Vähäleväinen kesä keräsi kiitosta.

Vuosikokous 2022 24.7. klo 13

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 24.7.2022 klo 13.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

www.airanne.net                fb/airanne.net

Ilmoittaudu mukaan etukäteen kokoukseen tästä linkistä (vie toiselle sivustolle), niin osamme valita oikeankokoisen kahvipannun ja tehdä isomman taikinan pullille!

Kortepato tukki Honkolanjoen

(Kuva: Toivo Miettinen)

Honkolanjoen luusuassa Halkivahantien sillalla Kortejärvestä irronneet kortteet patoavat jokea. Vesi pääsee vain vaivoin valumaan suman ohi. Toivottavasti kortteet saadaan joesta pois ennen kuin ne lähtevät liikkeelle ja juuttuvat Nokoorin patorakenteisiin.

30.4. Kortteet poistettu Honkolan kartanon toimesta ja vesi virtaa taas vapaasti!

Ruo´ot ja kortteet jäätyvät joka talvi. Kun jää kevättulvan myötä nousee ruo´ot katkeavat. Sulavesien mukana kuollut kasvisaines valuu alavirtaan ja aiheuttaa usein ongelmia Nokoorin padolla,

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Kuisman valituksen

Hallinto-oikeus on tänään 8.2.2022 antanut ratkaisun nro 22/0010/1 Nokorin[1]kosken padon juoksutusten hoitoa ja padon kunnossapitoa koskevassa asiassa (dnro 00885/18/5201).

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Ismo Kuisma on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 13.12.2016 vireille panemassaan hakemuksessa vaatinut, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

Aluehallintoviraston ratkaisu: Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen 20.6.2018.

Ismo Kuisma on vaatinut Hallinto-oikeudelta, että aluehallintoviraston päätös tulee kumota ja hallintopakkohakemus hyväksyä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus katsoo, että oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa, jossa suojeluyhdistys on vahinkojen ehkäisemiseksi jatkanut juoksutusten säätöä vakiintuneen juoksutuskäytännön mukaisesti Nokorinkosken padolla vastuuepäselvyyksistä huolimatta, yhdistyksen ei voida katsoa toimineen asiassa vesilain säädösten vastaisesti. Suojeluyhdistykselle ei näin ollen voida asettaa vesilain 14 luvun 4 §:n mukaista kieltoa tai määräystä ja valitus on siten hylättävä.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys mainitsi vastineessaan mm, että mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti, kuten Kuisma edellyttää, se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Nokorin padon kynnyskorkeus on vain 16,18 m, eli vesi Kortejärvessä voisi vähävetisenä aikana laskea niin alas, että järvi melkein kuivuisi.