Yleistä


Puheenjohtaja vaihtui

Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja vaihtui vuosikokouksessa. Uusi puheenjohtaja on Jorma Ikävalko. Jorma on ennestään hallituksen jäsen ja mm. Nuutajärvi -tiimin jäsen ja vastannut jäsenrekisterin uudistamisestä. Hän on Nuutajärven kesämökkiläisiä.

Väistyvä puheenjohtaja Jouko Kokko jatkaa hallituksen jäsenenä. Hän hoitaa myös edelleen hankkeita, mitkä ovat olleet hänen vastuullaan yhdistyksessä. Joukon mielestä on hyvä, että hallituksen jäsenistössä on vaihtuvuutta.

Vuosikokous keskusteli mm. Urjalankylänjoen heikosta vetokyvystä ja kesken olevasta järvien juoksutuksen mahdollisesta muuttamisesta. Vähäleväinen kesä keräsi kiitosta.

Vuosikokous 2022 24.7. klo 13

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 24.7.2022 klo 13.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

www.airanne.net                fb/airanne.net

Ilmoittaudu mukaan etukäteen kokoukseen tästä linkistä (vie toiselle sivustolle), niin osamme valita oikeankokoisen kahvipannun ja tehdä isomman taikinan pullille!

Kortepato tukki Honkolanjoen

(Kuva: Toivo Miettinen)

Honkolanjoen luusuassa Halkivahantien sillalla Kortejärvestä irronneet kortteet patoavat jokea. Vesi pääsee vain vaivoin valumaan suman ohi. Toivottavasti kortteet saadaan joesta pois ennen kuin ne lähtevät liikkeelle ja juuttuvat Nokoorin patorakenteisiin.

30.4. Kortteet poistettu Honkolan kartanon toimesta ja vesi virtaa taas vapaasti!

Ruo´ot ja kortteet jäätyvät joka talvi. Kun jää kevättulvan myötä nousee ruo´ot katkeavat. Sulavesien mukana kuollut kasvisaines valuu alavirtaan ja aiheuttaa usein ongelmia Nokoorin padolla,

Vaasan Hallinto-oikeus hylkäsi Kuisman valituksen

Hallinto-oikeus on tänään 8.2.2022 antanut ratkaisun nro 22/0010/1 Nokorin[1]kosken padon juoksutusten hoitoa ja padon kunnossapitoa koskevassa asiassa (dnro 00885/18/5201).

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Ismo Kuisma on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 13.12.2016 vireille panemassaan hakemuksessa vaatinut, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

Aluehallintoviraston ratkaisu: Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen 20.6.2018.

Ismo Kuisma on vaatinut Hallinto-oikeudelta, että aluehallintoviraston päätös tulee kumota ja hallintopakkohakemus hyväksyä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus katsoo, että oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa, jossa suojeluyhdistys on vahinkojen ehkäisemiseksi jatkanut juoksutusten säätöä vakiintuneen juoksutuskäytännön mukaisesti Nokorinkosken padolla vastuuepäselvyyksistä huolimatta, yhdistyksen ei voida katsoa toimineen asiassa vesilain säädösten vastaisesti. Suojeluyhdistykselle ei näin ollen voida asettaa vesilain 14 luvun 4 §:n mukaista kieltoa tai määräystä ja valitus on siten hylättävä.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys mainitsi vastineessaan mm, että mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti, kuten Kuisma edellyttää, se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Nokorin padon kynnyskorkeus on vain 16,18 m, eli vesi Kortejärvessä voisi vähävetisenä aikana laskea niin alas, että järvi melkein kuivuisi.

Nuutajärven kunnostushankkeet

Toivo Miettinen suojeluyhdistyksestämme piti Eteläisen Pirkanmaan etäkokouksessa 2.2.2022 esitelmän yhdistyksemme vaiheista ja hankkeista erityisenä kohteena Nuutajärvi.

Linkki PowerPoint esitykseen.

Pirkkavedet_020222_materiaalit

Kokouksessa päätettiin verkoston uudeksi nimeksi siis Pirkkavedet! Seuraava kokous on 20.4., ja tästä tiedotetaan jälleen sekä verkkosivuilla että mediassa ja suoraan sähköpostitse. Myös keväämmällä pidettävästä kunnostusten rahoitus -aiheisesta koulutuksesta tiedotetaan erikseen.

Eteläisen Pirkanmaan vesienhoitoverkosto perustettiin 15.12.2021

Vesienhoitoverkoston tavoitteena on toteuttaa Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaa ja parantaa eteläisen alueen vesien tilaa. Verkosto ideoi ja etsii uusia vesistökunnostuskohteita ja tähtää käytännön toimiin. Verkoston toimintaa ohjaavat myös Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio2050-tavoitteet.

Verkosto tuo yhteen eri alojen osaajia ja kunnostuksista kiinnostuneita ihmisiä. Se auttaa tiedonkeruussa, yhteistyötahojen löytämisessä sekä tarjoaa tukea pulmien ratkaisuun.

Vesistökunnostusten parissa on tehty paljon tutkimusta ja hanketyötä toimivien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Verkoston avulla tieto ja kokemukset löytävät uusia kunnostuksia suunnittelevat tahot.

Pirkanmaan ELY-keskus toimii verkoston koollekutsujana ja koordinoi sen toimintaa. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki – niin yksityiset ihmiset kuin erilaiset yhdistykset, järjestöt ja kunnatkin. Toiminta on aina vapaaehtoista ja maksutonta.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys on mukana verkostossa.
Verkoston seuraava kokous on 2.2.2022, kaikki kiinnostuneet tervetuloa!

Lisää tietoa

Perustamiskokouksen materiaalit 151221

Nuutajärven luokitus parantunut

Nuutajärven ekolologinen kokonaisluokitus on parantunut huonosta välttävään Pirkanmaan uudessa ehdotuksessa Pirkanmaan toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027. Luokan nousu johtuu lähinnä perusteiden laajentumisesta koskemaan myös vesikasvillisuutta. Kemiallis-fysikaalisissa ominaisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Nuutajärvessä on mitattu erikoisesti kesinä 2014 ja 2018 verrattain korkeita fosforipitoisuuksia.

Rutajärvi luokiteltiin hyväksi, Kortejärvi tyydyttäväksi, Nuutajärvi välttäväksi, Nuutajoki ja Kolkanjoki huonoiksi. Valajärvi luokiteltiin erinomaiseksi ja Kokonjärvi edelleen huonoksi. Nuutajärven ennakoitiin saavuttavan hyvän tilan vuoteen 2027 mennessä. Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesistöt on mainittu suunnitelmassa myös kohdassa säännöstelykäytäntöjen muuttaminen.

Pirkanmaan vesistöjä huonontaa erityisesti peltoviljelyn aiheuttama kuormitus.

Ehdotus Pirkanmaan toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027 (195 sivua ilman liitteitä)

Kortejärven mittausasema ei toimi

Kortejärven vedenkorkeuden mittausasema ei ole toiminut lauantaista 2.10.2021 lähtien.
Pirkanmaan ELY-keskus pyrkii korjaamaan tilanteen.

Automattiaseman vieressä on vedenkorkeuden lukema-asteikko, mistä voi lukea veven korkeuden.

Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 käyttöön

Ilmatieteen laitos ottaa käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden lokakuun alussa. Ilmastollisella vertailukaudella tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä.

Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joiden avulla nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin eli muun muassa verrata, oliko mennyt kuukausi tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi. Lisäksi tilastoja voidaan käyttää ennakoimaan, minkälaista sää on todennäköisimmin tiettyyn aikaan vuodesta tai millaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.

Nyt käyttöön otettavan vertailukauden Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli vuosien 1981–2010 jaksoa lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut jo noin 1,3 astetta. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa.

Vuotuinen sademäärä Suomessa on noin 609 millimetriä. Sademäärät ovat kasvaneet edelliseen eli vuosien 1981–2010 jaksoon nähden noin kaksi prosenttia ja jaksoon 1961–1990 nähden noin yhdeksän prosenttia. Kasvu on ollut suurinta talvikuukausina joulukuusta helmikuuhun. Elokuussa sademäärät ovat puolestaan pienentyneet.

Havaitut muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla kymmenen vuoden takaiseen edelliseen vertailukauteen verrattuna. Pysyvän lumipeitteen pituus on niin ikään lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.

viitattu 30.9.2021 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4ZVF9Heq16031BOnJ6ZAqs