Uutiset


Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti