Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama luontoraportti on vamis. Raportissa todetaan mm seuraavaa:

Tämän työn keskeinen johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen myötä säännöstelyvaihtoehto 2 on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven luontoarvojen kannalta selvästi vaihtoehtoa 1 parempi. Ilmastonmuutoksen ja muiden järveä rehevöittävien tekijöiden vuoksi erityisesti Kortejärven elinympäristöjen umpeenkasvu tulee kuitenkin myös vaihtoehdon 2 mukaisella säännöstelykäytännöllä jatkumaan ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna jopa kiihtymään. Ilmastonmuutos kasvattaa järvien ravinnehuuhtoumaa ja sateet ja lämpötilan nousu voimistavat järvien rehevöitymistä. Myös kasvukauden piteneminen edistää kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua.

Mikäli Kortejärven luusua kasvaa umpeen, Nokoorinkosken padon ja Kortejärven välisen jokiuoman vetokyky heikkenee ja padon merkitys säännöstelyssä häviää.  Järven umpeenkasvu heikentää myös Kortejärven ja Rutajärven välisen uoman vetokykyä ilman ruoppauksia, mikä puolestaan heikentää Kortejärven veden vaihtuvuutta ja laatua. Erityisesti Kortejärven luontoarvojen säilyttämiseksi tulisikin tarkastella mahdollisuutta muuttaa säännöstelylupaa nostamalla kasvukauden aikaista alavedenkorkeutta.

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Koko raportti

Talvitulva on taas noussut ennätyskorkealle. Kaikki padotusluukut ovat olleet jo pitkään auki, mutta siitä huolimatta vedenpinta on jatkanut nousuaan. Maaperä on läpeensä vettynyt eikä se enää ime vettä. Sateet valuvat pintavetenä vesistöön. Nousu näyttää tosin nyt (noin 25.12.2019) viimein taittuneen. Nuutajärven ja padon korkeusero on taas melkein metri, mikä merkitsee sitä, että joet eivät vain vedä. Täytyy toivoa, että luukut eivät jäädy yläasentoon, koska talvella niitä ei pysty säätämään. Jäähyhmä padolla voi myös hidastaa vedenpinnan laskua. Toki vielä ollaan juuri ja juuri sallitun yliveden alapuolella. Koko Kokemäenjoen vesistö tulvii. Samoin useimmat Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöt.

Tuulensuun tie Nuutajärven länsipäässä joulukuu 2019 (kuva: Toivo Miettinen)

Raivaustyöt ovat alkaneet Nuutajärjen kartanon kosteikolla (kuva: Anders Koponen).

 

Nuutajärven kartanon kosteikon rakentaminen on jo täydessä vauhdissa. Kosteikko on kaksi -osainen: toinen osa tulee kartanon ja Nuutajärventien välisen pellon laitaan ja toinen osa lähelle Nuutajoen suualueen ranta-aluetta. Tmi Tero Hölttä on tehnyt raivauksia kosteikkoalueella ja Maanrakennustyöt Markku Laurila aloitta kaivuutyöt viikolla 31.

Järven länsipäätyyn laskevan Mustaojan ympärillä tehdään vielä loppukesän aikana maastomittauksia, joiden perusteella uoman luonnonmukaista kunnostamista voidaan syksyn aikana suunnitella.

Kosteikkojen rakentaminen Nuutajärven soistuville rannoille edellytti viitasammakkoselvityksen teettämisen. Selvitys on valmistunut, yksi viitasammakoiden kutualue löytyi mutta selvityksessä kuitenkin todettiin, ettei suunnitelluilla ja kaavailuilla kosteikoilla ole haitallisia vaikutuksia viitasammakoiden elinoloihin.

Anders Koponen

1) rahankeräysluvan saaja; Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

2) rahankeräysluvan myöntäjä; Sisä-Suomen poliisilaitos / Sastamalan poliisiasema.

3) luvan numero ja myöntämisajankohta; RA/2019/473, 27.5.2019.

4) keräyksen toimeenpanoaika; 01.06.2019 – 31.05.2020.

5) keräyksen toimeenpanoalue; Urjala.

6) kerättävien varojen käyttötarkoitus;

Nuutajärven kunnostushankkeen omarahoitusosuuden täydennyskeräys. Hankkeelle ovat myöntäneet avustusta sekä Pirkanmaan ELY-keskus, että Urjalan kunta. Tuen edellytyksenä omavastuuosuus.

https://airanne.net/toiminta/kunnostushankkeet/nuutajarven-kokonaisvaltainenkunnostushanke/

Kerättävät varat käytetään Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostussuunnitelman rahoittamiseen vuosina 2019 – 2020.

7) aika, jonka kuluessa kerättävät varat on tarkoitus käyttää; ei erillistä määräystä.

8) rahankeräyksen käytännön toimeenpanija, jos sellainen on määrätty;

Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry.

ELY-keskus on avannut Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesistöä koskevan laajan käyttäjäkyselyn.

Kysely sisältää runsaasti vesistön käyttöön ja arvoihin sekä esimerkiksi vedenkorkeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kysely on tarkoitettu niin vakituisille ranta-asukkaille kuin mökkiläisillekin.

Tässä linkki asukaskyselyyn:

https://my.surveypal.com/Nuuta—Ruta–ja-Kortejarven-saannostelyjen-kehittaminen

Liitteenä QR-koodi, jonka kautta pääsee älypuhelimella suoraan kyselyyn, ei tarvitse näpytellä selaimeen osoitetta.

Kysely on nyt siis auki ja siihen voi vastata 21.6. asti.

Huolehdi eduistasi ja vastaa kyselyyn. Suojeluyhdistys suosittelee valitsemaan kyselyssä säännöstelyvaihtoehdon VE2. ”Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen, esim. jos talvi on hyvin vähäluminen, kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti.”

Se vaihtoehto turvaa parhaiten vesistön ja ympäristön säilymisen ja virkistyskäytön. Vedenkorkeutta on säädelty jo vuodesta 1993, ensin Rutajärvitoimikunnan ja vuodesta 2003 suojeluyhdistyksen toimesta noudattaen em. periaatetta. Vaikka ohje on jäykkä ja ongelmallinen se on ollut toistaiseksi paras vaihtoehto.

Jos vedenpintaa lasketaan, Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesitaloudellinen kehittämistyö järvien säännöstelyjen tarkastelemiseksi käynnistyy. Tule kuulemaan asiasta lisää 13.6. 2019 klo 17-19:30 Urjalan Yhtenäiskoululle, os. Urjalantie 37, 31760 Urjala. Paikalla kahvitarjoilu. ELY-keskus.

Pirkanmaan ELY-keskus on perustanut vesistökysely-hankkeelle nettisivut, joissa tullaan julkaisemaan valmistuneita selvityksiä ym.  Osoite on www.ymparisto.fi/saannostely/urjala

Sivuja vielä rakennellaan ja sinne on tulossa myös Matkunjärven säännöstelystä asiaa.

ELY-keskukselta on ilmestymässä 20.5. tiedote järvien säännöstelyselvityksestä.

Linkki tiedotteeseen/Länk till pressmeddelandet

Työssä tarkastellaan nykyisen säännöstelyluvan vaikutuksia voimassa olevien lupapäätösten mahdollistamalla tavalla kahden eri vaihtoehdon kautta:

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Kolmas vaihtoehto padon korvaaminen pohjapadolla ei enää sisälly kyselyyn.

Suojeluyhdistys on vaihtoehdon 2 kannalla.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry käynnistää Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostushankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa Nuutajärven vedenlaatua, kalakantaa, virkistyskäyttömahdollisuutta ja maisemallista arvoa.  Kunnostushanke koostuu kolmesta vaiheesta:

1. Valuma-alueen ulkoisten kuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu sekä ensimmäisten kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen. Aikataulu 2019 – 2020.
2. Valuma-alueen ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien kunnostustoimenpiteiden laajamittainen toteutus sekä järven sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu. Aikataulu. 2020 -2022.
3. Järven sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen. Aikataulu: 2021-2023. Varsinaisen kunnostushankkeen rinnalla toteutetaan myös muita järven virkistyskäytön mahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä, kuten lintutornin rakentaminen järven länsipäähän.

Hanketta rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, Urjalan kunta ja suojeluyhdistys.

Hankesivu

Pirkanmaan ely-keskuksen Y-vastuualueen vesiyksikkö on teettämässä konsulttityönä Urjalan Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelylle vaihtoehtotarkastelun.  Työllä on tavoitteena selvittää järviketjua koskevien säännöstelylupien päivitystarve ilmastonmuutoksen huomioivaksi.  Työ sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja, joille on laadittu karkea vaikutusten arviointi. Tehtävä on 2-osainen, joista osa 1 sisältää kolme tehtäväkokonaisuutta (a-c):
Osa 1: a. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa em. järvien nykyiseen säännöstelylupaan.  Tarkastelussa tulee ottaa kantaa siihen, onko lupa edelleen toimiva ja missä tilanteissa luvan näkökulmasta muutosta tarvittaisiin.  Konsultin käytössä on Suomen ympäristökeskuksen laatimat laskelmat ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvien tulovirtaamiin ja vedenkorkeuksiin.
b. Em. järvien käyttäjille ja ranta-asukkaille kohdennettu kysely (sähköinen + posti), jossa tiedustellaan rannan käyttäjien näkemyksiä nykyisestä järvien säännöstelyistä ja vedenkorkeuksista sekä näkemyksiä vedenlaadusta, virkistyskäytöstä sekä järvien käytöstä elinkeinon harjoittamiseen. Sähköiseen kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka käyttävät kyseisiä järviä ja postikysely toimitetaan rantakiinteistöjen omistajille.
Työn tarkoituksena on selvittää, mihin asioihin muutosta halutaan vai onko muutokselle lainkaan tarvetta.  Kyselyllä selvitetään myös näkemystä nykyisen säännöstelyrakenteen muuttamisesta (esim. suhtautumista pohjapatoratkaisuun) ja kalankulun mahdollistamisesta (kalatiet/vastaavat rakenteet).
c. Asukastilaisuuden järjestäminen Urjalan kunnan alueella.  Tilaisuudessa kuullaan asukkaiden näkemyksiä ja muutosehdotuksia järvien säännöstelystä ym. sekä käydään läpi säännöstelyn nykytilannetta suhteessa ilmastonmuutoslaskelmiin.
Osa 2: Konsultti laatii Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelyille vaihtoehtotarkastelun, jossa muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden säännöstelyjen toteuttamiseksi.  Vaihtoehtojen muodostamisessa hyödynnetään osan 1 tuloksia.  Ehdotetut vaihtoehdot ovat seuraavat:
VE 0 Nykytila – Säännöstely hoidetaan nykyisellä rakenteella ja nykyisellä säännöstelyluvalla.
VE 1 Säännöstelyluvan muutos – Säännöstelyrakenne pysyy nykyisellään (korjattuna), mutta säännöstelylupaa päivitetään ilmastonmuutos huomioiden.  Vaihtoehdossa tarkastellaan myös kalakulun mahdollistaminen.
VE 2 Pohjapatoratkaisu – Nykyinen säännöstelyrakenne puretaan ja korvataan pohjapadolla tai useammilla pohjapadoilla.  Tässä tilanteessa järviketjun säännöstely lakkaa, mutta padon suunnittelulla pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin vallinneet vedenkorkeudet.  Rakenne mahdollistaa kalankulun.
Vaihtoehdoille laaditaan karkea vaikutusten arviointi hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi vesien eri käyttömuodot huomioiden luontovaikutukset mukaan lukien.  Vaikutusten arvioinnissa tulee tunnistaa keskeisimmät intressitahot ja niihin kohdistuvat hyödyt ja haitat.  Tarkastelun tulee tuottaa tilaajalle riittävät tiedot toteuttamiskelpoisimman vaihtoehdon valitsemiseksi jatkotarkasteluita varten.  Selvitys toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Ole tarkkana, että pääset ilmoittamaan mielipiteesi vedenkorkeuksista!

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.