ELÄINTEN rantalaidunnuksesta haetaan Pirkanmaalla ratkaisua umpeen kasvaneiden rantaniittyjen palauttamiseksi kahlaajien ja muun linnuston elinympäristöksi. Lintuvesikohteiden rantalaidunnuksen mahdollisuuksia selvitettiin viime kesän ja syksyn aikana myös Urjalassa. Laidunnettavaksi sopivia kohteita on kunnassa kahdella ranta-alueella.
Potentiaalisia laidunalueita löytyi Urjalasta Kortejärven ja Uurtaanjärven rannalta. Pyrkimyksensä on, että suunnitelman mukaisten laidunalueiden perustaminen aloitetaan tänä vuonna. Kohteet eivät ole vielä tässä vaiheessa valikoituneet, mutta Uurtaanjärven kohde etenee maanomistajan toimesta, lintuvesikoordinaattori Maria Yli -Renko Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.
ELY-keskus teetti Suomen MKN maisemapalveluilla selvityksen 19 pirkanmaalaisen lintuvesikohteen rantalaidunnuksen mahdollisuuksista osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi -elinympäristöohjelmaa. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta pysäyttämällä elinympäristöjen heikkeneminen.
Hoidetut ranta-alueet tarjoavat pesimä-, ruokailu- ja levähtämisalueen monille jo uhanalaisille linnuille, ja samalla laidunnus parantaa ranta-alueiden maisemallista arvoa. Kartoitetut lintuvedet ovat runsaskasvustoisia järviä, joiden rannat ovat vuosikymmenien mittaan kasvaneet umpeen muun muassa juuri laidunnuksen loppumisen vuoksi.
Rannat ovat samalla muuttuneet linnuston kannalta epäedulliseen suuntaan. Lintuvesikohteiden kunnostaminen on ELY-keskuksen mukaan tarpeen kymmenien uhanalaisten ranta- ja vesilintujen suojelemiseksi. Kosteikkojen rehevöitymisen ja umpeenkasvun seurauksena puolet Suomen vesi- ja rantalintulajeista on jo uhanalaisia. Aiheesta kirjoitti Urjalan sanomat 26.1.2023
Uutiset
Muistokirjoitus
Insinööri Toivo Miettinen kuoli 9. marraskuuta 2022 Forssassa 82-vuotiaana. Hän oli syntynyt Urjalassa vapunpäivänä 1.5.1940. Miettisen siirryttyä eläkkeelle Nokia Oyj:n palveluksesta alkoi hänellä toinen ura kolmannen sektorin piirissä. Hän oli aloittanut järviensuojelutyön jo Pro Rutajärvi liikkeessä ollen sen perustajajäsenenä 1991 ja hän nousi merkittäväksi vaikuttajaksi liikkeen jatkajaksi 2001 perustetun Nuuta- Ruta- ja Kortejärven Suojeluyhdistyksen ry:n toiminnassa. Hän toimi alusta alkaen yhdistyksen sihteerinä vuoteen 2013, jonka jälkeen hän toimi yhdistyksen merkittävänä taustavaikuttajana ja toimijana aina viimeisiin elonpäiviinsä saakka. Vanhasta kotitilastaan lohkaistusta järvenrantatontille hän rakensi mieluisan kesäparatiisin Nuutajärvelle perheensä käyttöön. Hän olikin hyvin aktiivinen järvialueen kunnostusta kohentavissa toimissa mm. vesistökuormitus selvityksissä, vesikasvillisuuden niitossa ja Coolox vesien hapetusprojektissa sekä muissa järvivesiä parantavissa projekteissa.
Toivo Miettisellä oli ystävällinen, rakentava ja auttava lähestymistapa ihmisiin ja asioihin. Nämä ominaisuudet toivat hänelle monia ystäviä ja yhteistyökumppaneita laajalta alueelta. Miettisen aktiivisuus ei rajoittunut vain järvien suojelutyöhön, hän toimi myös Kinolankylän ja Nuutajärven kalastusosakaskuntien aktiivijäsenenä ja oli osaltaan huolehtimassa hyvän kalakannan säilymisestä alueen järvissä.
Toivo toimi myös kotiseurakuntansa kirkkoväärtinä ja vapaehtoistyössä ruuanjakelussa vanhuksille.
Toivolla oli vertaansa vailla olevan kokemuksen ja hyvän muistinsa takia lempinimi ”elävä arkisto”. Jos jokin asia kotiseudusta tai suojelutyöstä vaati varmistuksen, soitto hänelle riitti. Usein perässä seurasi vielä sähköpostitiivistelmä asiasta varmistuksena. Toivon lähipiiriin kuuluivat vaimo Soile ja pojat Timo ja Tapio.
Kevätttulva ennätyskorkeudessa
Pellot tulvivat Myllynkulmalla Kokonjoessa. Nämäkin tulvavedet päätyvät Rutajärveen ja edelleen laskevat Nokoorin padon kautta alas (Kuva:Jouko Kokko).
Kevättulva on ennätyskorkeudessa lähes puoli metriä normaalia korkeammalla. Vielä maaliskuun lopulla tilanne näytti normaalilta, mutta sen jälkeen sankat lumisateet lisäsisät lumipeitteen vesiarvon melkein kaksinkertaiseksi. Myös sulaminen on käynnistynyt rajuna, edes yöpakkaset eivät ole hidastaneet sitä. Näyttää kuitenkin siltä, että vedenpinnan nousu olisi hidastumassa.
Vaikka lumi on sulanut aukeilta paikoilta, sitä on varjopaikoissa ja aurauspenkoissa vielä jäljellä. Sen jälkeen, kun sulaminen loppuu, kestää vielä ennen kuin pelloilla ja maastossa olevat tulvavedet ovat laskeneet vesistöön.
Jälleen kerran jokien huono vetokyky, erityisesti Nuutajoen, tulee selvästi esiin. Latvavesien soiden ja metsien ojitukset tekevät tulvahuipusta nopean ja terävän. Mikään ei pidättele ja hidasta vettä matkalla vesistöön.
Nyt on aika tarkastaa laiturien kiinnitys ja kunto, siirtää veneet kauemmaksi rantaviivasta ja yleensä kaikki irtain tavara.
Kortejärven automaattinen mittauspiste.
Eteläisen Pirkanmaan vesienhoitoverkosto perustettiin 15.12.2021
Vesienhoitoverkoston tavoitteena on toteuttaa Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaa ja parantaa eteläisen alueen vesien tilaa. Verkosto ideoi ja etsii uusia vesistökunnostuskohteita ja tähtää käytännön toimiin. Verkoston toimintaa ohjaavat myös Kokemäenjoen vesistöalueen Vesivisio2050-tavoitteet.
Verkosto tuo yhteen eri alojen osaajia ja kunnostuksista kiinnostuneita ihmisiä. Se auttaa tiedonkeruussa, yhteistyötahojen löytämisessä sekä tarjoaa tukea pulmien ratkaisuun.
Vesistökunnostusten parissa on tehty paljon tutkimusta ja hanketyötä toimivien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Verkoston avulla tieto ja kokemukset löytävät uusia kunnostuksia suunnittelevat tahot.
Pirkanmaan ELY-keskus toimii verkoston koollekutsujana ja koordinoi sen toimintaa. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki – niin yksityiset ihmiset kuin erilaiset yhdistykset, järjestöt ja kunnatkin. Toiminta on aina vapaaehtoista ja maksutonta.
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys on mukana verkostossa.
Verkoston seuraava kokous on 2.2.2022, kaikki kiinnostuneet tervetuloa!
Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 käyttöön
Ilmatieteen laitos ottaa käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden lokakuun alussa. Ilmastollisella vertailukaudella tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä.
Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joiden avulla nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin eli muun muassa verrata, oliko mennyt kuukausi tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi. Lisäksi tilastoja voidaan käyttää ennakoimaan, minkälaista sää on todennäköisimmin tiettyyn aikaan vuodesta tai millaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.
Nyt käyttöön otettavan vertailukauden Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli vuosien 1981–2010 jaksoa lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut jo noin 1,3 astetta. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa.
Vuotuinen sademäärä Suomessa on noin 609 millimetriä. Sademäärät ovat kasvaneet edelliseen eli vuosien 1981–2010 jaksoon nähden noin kaksi prosenttia ja jaksoon 1961–1990 nähden noin yhdeksän prosenttia. Kasvu on ollut suurinta talvikuukausina joulukuusta helmikuuhun. Elokuussa sademäärät ovat puolestaan pienentyneet.
Havaitut muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla kymmenen vuoden takaiseen edelliseen vertailukauteen verrattuna. Pysyvän lumipeitteen pituus on niin ikään lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.
viitattu 30.9.2021 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4ZVF9Heq16031BOnJ6ZAqs
Kortejärven vesimittarin korkeuteen korjaus
ELY-keskus on tehnyt korjauksen Kortejärven vedenkorkeuden anturilukemaan. Lukemaan oli kertynyt virhettä vuodenvaihteen jälkeen, todennäköisesti anturin liikkumisen takia. Tästä johtuu, että vesistömallissa näyttää vedenkorkeus hyppäävän 7 senttiä alaspäin.
27.09.2021;15:30;99,360;
27.09.2021;15:15;99,360;
27.09.2021;15:00;99,360;
27.09.2021;14:45;99,360;
27.09.2021;14:30;99,360;
27.09.2021;14:15;99,360;
27.09.2021;14:00;99,360;
27.09.2021;13:45;99,360;
27.09.2021;13:30;99,430;
27.09.2021;13:15;99,430;
27.09.2021;13:00;99,430;
27.09.2021;12:45;99,430;
27.09.2021;12:30;99,430;
27.09.2021;12:15;99,430;
27.09.2021;12:00;99,430;
Vesimittarin nettiosoite
Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke sai jatkorahoituksen
Hanke koskee uutta toimenpidettä hankkeessa Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke, vaihe 1. Hankkeelle on myönnetty valtionavustus päätöksellä PIRELY/9326/2018 4.4.2019. Hankkeessa on suoritettu mm. seuraavat toimenpiteet:
- Järven länsipuolen valuma-alueella on aktivoitu Mustaojan ojitusyhteisö ja laadittu Mustaojan peruskunnostussuunnitelma. Peruskunnostus etenee nyt kosteikkoa lukuun ottamatta ojitusyhteisön vetämänä.
- Nuutajärven kartanon kosteikko on rakennettu.
- Nuutajärven valuma-alueselvitys ja kunnostuskohteiden kartoitus itäisellä valuma-alueella.
Hankkeen saavutuksina voidaan myös mainita järven eteläpuolelle suunniteltu kosteikko, jonka on Nuutajärven kartanon kosteikon rakentamisesta innoittaneena suunnitteluttanut Nuorten Kotkien Keskusliitto.
Aineistojen analyysimenetelmillä (mm. VEMALA ja KUTOVA) Nuutajärven valuma-alueelle on määritelty mm. sopivat peltolohkot eroosiolta suojaaviin viljelymenetelmiin, peltolohkot, jotka soveltuvat rakennekalkin levitykseen, peltolohkot, joille ei suositella lannan levitystä, tai joilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta sekä mahdolliset vedenpuhdistus- tai veden pidätysrakenteiden sijoituskohteet.
Käynnistyvässä hankkeessa tarkennetaan kohteet maastokäynneillä ja -mittauksilla, valitaan sopivat menetelmät ja käynnistetään keskustelut maanomistajien kanssa toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toteuttamiskelpoisista kohteista laaditaan toiminta- tai toteutussuunnitelmat. Kunnostustoimenpiteiden suunnittelun kustannusarvio on 5.000€ ja työ tehdään vuoden 2021 aikana. Suojeluyhdistyksen oma rahoitus on 2.500€ ja Ympäristöhallinnon harkinnanvarainen valtionavustus 2.500€.
Järviketjun säännöstelyä selvitetään taas
Viime vuonna valmistui Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Urjalan kunnan yhteinen vesistön ympäristövaikutusraportti. Silloin tarkasteltiin järviketjun vedenkorkeuksia lähinnä kahden vaihtoehdon pohjalta:
1. Säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.
2. Säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).
Joista jälkimmäinen vaihtoehto näytti luonnon kannalta paremmalta.
Selvitystä on jatkettu. Nyt tarkastelussa on mukana useampia vaihtoehtoja. Lisäksi mukana on pohjapato vaihtoehto, jolloin säännöstely lakkaisi. Pöydällä ovat myös nykyisten säännöstelymääräysten päivittäminen. Selvityksessä tarkastellaan veden pinnan säännöstelyn ja mahdollisen säännöstelystä luopumisen vaikutuksia muun muassa alueen eri maankäyttömuotoihin ja vesiluontoon. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt vesistön käyttäytymisessä. Kevätsulaminen on aikaistunut, lumen vesiarvo on laskenut, talvisateet ovat yleistyneet, kesällä on entistä pitempiä hellejaksoja, ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, vuoden poikkeavat toisistaan jne. Nykyisin voimassa olevat määräykset eivät enää vastaa tilannetta tältäkään osin.
Selvityksen valmistuttua neuvotellaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen saamiseksi tarvittavista muutoksista.
Suojeluyhdistys on tukenut selvitystä mm. toimittamalla sille tietoja vedenkorkeuksista vuosien varrella.
Leijonat avasivat Nuutajoen
Urjalan Lions club poisti talkoilla Nuutajokeen kaatuneet puut. Puut ovat olleet jo vuosien ajan veneilijöiden riesana ja tukkineet vesireitin Nuutajärven ja Rutajärven välillä. Kaatuneiden puiden raivaaminen kuuluu ensisijaisesti maanomistajille.
Leijonat jatkoivat vielä lisää vesistön kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Talkooväki rakensi Nuutajärven kartanon kosteikon settipadolle ylityssillan. Lisää kuvia yhdistyksen fb-sivustolla. Hienoa Leijonat!
Urjalan Lions clubin jäsenet poistamassa Nuutajokeen kaatuneita puita (kuva: Riku Rantala).
Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä
Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.
Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.
Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.
Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.