AVI:n katselmus Nokorissa 28.6.2017. Pirkaanmaan ELY:n edustajilla keltaiset liivit. Ympäristöneuvos Reko Vuotila, AVI, toinen oikealta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suoritti patotarkastuskäynnin Nokorin padolla 28.6.2017. Katsastuksen aiheina olivat Pirkanmaan ELY-keskuksen hakemus lisämääräyksen saamiseksi Nokorinkosken padon kunnossapitoon liittyen sekä Ismo Kuisman hallintopakkohakemus, jonka mukaan lupaviranomaisen tulee kieltää Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä patoamasta vettä Nokorin koskessa. Lisämääräyksessä kaavailtiin Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiön määräämistä padon omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Paikalle oli lisäksi kutsuttu edustajat, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksestä, Ismo Kuisma, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö sekä Honkolan kartano.

Tarkastuksessa kuunneltiin eri osapuolten näkemyksiä vireillä oleviin asioihin sekä tutustuttiin patoon sen kuntoon ja ympäristöön. AVI:sta paikalla olivat ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristötarkastaja Heidi Laakso.

Suojeluyhdistys on pitkään ollut huolestunut Nokorin padon kunnosta. Yhdistys teki vuonna 2012 Hameen ELY-keskukselle tarkastuspyynnön padon kunnosta. Hämeen ELY suoritti patotarkastuksen ja esitti näkemyksensä padon kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Hämeen ELY totesi, padon kunto on niin huono, että padon peruskorjaus on välttämätöntä viivytyksettä. Korjaustarpeessa on sekä energiaväylän patorakenteet että varsinainen säännöstelypato luukkuineen. Yhdistys on myös moneen otteeseen tehnyt pienempiä korjauksia patoon. Suojeluyhdistys on myös paikallisten toimijoiden kanssa ollut esittämässä padon korvaamista pohjapadolla.

Suojeluyhdistys kannattaa omistajan määräämistä Nokorin padolle. Yhdistys on myös tehnyt aloitteita viranomaisille omistajan selvittämiseksi. Samalla kuitenkin suojeluyhdistys esittää, että vedenkorkeuksia koskevat määräykset olisi saatava vastaamaan nykytilannetta. Viime vuosina talviaikaiset tulvat ovat nostaneet vedet monille pelloille, jolloin rantapellot, nimen omaa painuneet pellot, ovat olleet veden alla. Tämä koskee etenkin Nuutajärven länsi- ja itäpäässä olevia peltoaloja. Silti ollaan säännöstelymääräysten alapuolella (siis noudatetaan säännöksiä). Yhdistys on myös kirjelmöinyt painuneista pelloista.

Kuisman hallintopakkohakemuksesta yhdistys toteaa vastineessaan mm: Mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Rakenteet on tehty tälle korkeudelle, onpa se voinut vaikuttaa koko tontin hankintaan. Vesialueen omistajatkaan eivät todennäköisesti hyväksyisi kalavesien merkittävää heikentämistä. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.