Yleistä


Lakiehdotus jätevesisääntelyn lieventämisestä eduskunnan käsittelyyn

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen lievennyksistä haja-asutuksen jätevesiä koskevaan sääntelyyn.  Lakiehdotuksen mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulisi pääsääntöisesti kunnostaa tiettyjen remonttien yhteydessä. Määräaikaan sidottu olisi ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella olevan kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnostus.

Esityksen mukaan jätevesijärjestelmä pitäisi kunnostaa perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi vasta silloin, kun kiinteistöllä tehdään tiettyjä remontteja. Tämä koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat yli 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä ja jotka eivät sijaitse vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella.

Enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevilla sekä vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevien kiinteistöjen tulisi ehdotuksen mukaan täyttää puhdistusvaatimus viimeistään 31.10.2019 mennessä.

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Tällainen tilanne on niillä kiinteistöillä, joilla on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi), jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Ikävapautus, joka säädettiin edellisessä laissa, on edelleen voimassa. Näin ollen järjestelmää ei tarvitse uusia, jos kyse on 9.3.2011 olemassa olleesta käyttökuntoisesta jätevesijärjestelmästä ja vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta

Lisää aiheesta

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn parantaminen ei ratkaise vesistöjen kuntoa. SYKE:n tutkimusten mukaan vesistöjen fosforikuormasta vain 9 % tulee kotitalouksista. Noin 69 % tulee maataloudesta. Esitys on jo kolmas lievennys jätevesiasetukseen.

Lausuntokierroksella on esimerkiksi arvosteltu ikävapautuksen kohdistamista ainoastaan vakituisiin asukkaisiin. Eri selvitysten mukaan vapaa-ajan asunnot tuottavat vain 10-20 % vakituisten asukkaiden ravinteiden määrästä vuodessa.

Jätevesineuvontaa Urjalan torilla 19.8.2016

Askarruttaako kiinteistösi jätevesijärjestelmän kunto ja saneeraustarpeet tai mitä lainsäädännön tulevat muutokset vaikuttavat kiinteistölläsi? Tule tapaamaan puolueetonta jätevesineuvojaa torille

pe 19.8. klo 9-12 Urjalan tori

Voit kysyä jätevesineuvoja myös puhelimitse jätevesineuvoja Lauri Sillantieltä puh. 050 570 9511. Lue lisää neuvontatyöstä www.kvvy.fi/jatevesi. Jätevesineuvonta on valtion rahoittamaa ja sen toteuttajana toimii Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

Tervetuloa kyselemään ja juttelemaan

Vuosikokous 17.7.2016

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 17.7.2016 klo 13.00 Urjalankylän Kaunistossa
Punkalaitumentie 536.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

muista myös

facebook/www.airanne.net

Urjalassa 1640 kesämökkiä

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva_ Jouko Kokko

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva: Jouko Kokko

Urajalassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa 1640 kesämökkiä.

Mökkien määrä Urjalassa on kasvanut  seuraavasti:

1970 370   mökkiä
1980 572  mökkiä
1990 1112 mökkiä
2000 1442 mökkiä
2015 1640 mökkiä

Koko Suomessa on 501 000 mökkiä ja Pirkanmaalla 45 000. Suomen mökkien keskikoko on 48 neliömetriä ja omistajien keski-ikä 62 vuotta. Mökkimatkojen mediaani on vain 38 km. Yllä olevassa näkyy, että mökkien määrä lähti nousuun 80-luvulla. Mökkien määrän kasvu on hiipunut viime vuosina.

Lähde: Tilastokeskus, kesämökit alueittain tietokanta.

Uusi vesikartta

Uusi Syke:n (Suomen ympäristökeskus) julkaisema vesikartta Suomen pintavesistä ei paljon imartele Urjalaa. Urjalassa on vain muutama hyväksi vesistöksi luokiteltu vesialue, Rutajärvi, Särkijärvi ja Valajärvi. Huonolaatuisia taitaa olla enemmän kuin muualla Pirkanmaalla, esimerkiksi Kokonjärvi, Nuutajärvi ja Nuutäjärveen laskevat purot ja ojat. Välttäviä laadultaan ovat vaikkapa Kolkanjoki ja Vehkajärvi. Kortejärvi laskujokineen on luokiteltu tyydyttäviksi. Huolestuttavaa kartassa on se, että vesistössä ei ole tapahtunut muutosta parempaan vuosien 2008 – 2013 välillä huolimatta monista parantamiseen tähtäävästä toimesta.

Työtä vesistöjemme parissa siis riittää. Siis jatketaan!

Nuutajärven virrankehittimet kesätauolle

Nuutajärven alusveden hapettamiseen tarkoitetut kaksi virrankehitintä pysäytettiin 11. huhtikuuta jäiden lähdön takia. Nyt on edessä potkureiden poistaminen ja apurakenteiden purku.

Lauhan talven takia potkurit olivat käytössä joulukuun 17. päivästä huhtikuun 11. päivään.

Jäämme odottelemaan vesianalyysien tuloksia. Alustavasti näyttää siltä, että happitilanne pohjan lähellä oli melko hyvä koko talven. Mikä merkitsisi sitä, että fosforia ei ole liuennut takaisin veteen.

Ferix-asemat käyntiin

Nuutajärveen laskevien ojien Ferix-asemia käynnistettiin 29.3.2016. Vettä virtaa paikoitellen niin vähän, että kaikkia asemia ei kannata ottaa tänäkään keväänä käyttöön. Koska suurin osa lumista on jo sulanut varsinkin aukeilta paikoilta, ojien virtaamat jäänevät melko lyhytaikaisiksi. Yöpakkaset ovat keväisen fosforin saostamisen pullonkaula ja ongelma. Asemien saostussukat jäätyvät ja niiden puhdistaminen kysyy aikaa ja voimia.

Vedet kävivät korkealla

Joulukuun alun runsaat sateet nostivat järviemme pinnat keväisiin tulvalukemiin. Vesi nousi alle viikossa puolisen metriä. Tilanne oli seuraava 12.12.2015: Kortejärvi 17,09, Rutajärvi 17,26 ja Nuutajärvi 17,28. Juoksutus on maksimissaan Nokoorin padolla eli noin 8 m3/s. Vesi on jo laskussa. Vedestä osa varmasti nostaa myös vähän pohjavedenpintaa, vaikka vasta sulava lumi tuo pohjavettä runsaammin.

Myöhäissyksyiset rankat sateet sulaan maahan ovat monella tapaa ongelmallisia. Pellot ovat pääosin paljaina ja kynnettyinä, mikä aiheuttaa ravinteiden normaalia suurempaa huuhtoutumista vesistöön. Kasvuston lakastuminen myös nopeuttaa veden virtaamista vesistöön ja saa aikaan nopeita vedenpinnan nousuja. Tosin vesisade jäätyneeseen maahan aiheuttaa vielä enemmän tulvia.

Jos vesistöt jäätyvät veden ollessa näin korkealla, kevätalennus maaliskuun lopussa tasolle 16,50 romahduttaa jääkannen yli puoli metriä alas. Parasta pitää huolta siitä, että etteivät veneet ja muut jäätymiselle arat kalusteet jää veden alle. (taso 17,00 vastaa 99,495 mpy)

Suurin osa Urjalan alueen vesistä virtaa Nokoorinkosken kautta. Nuutajärveen laskevat Matkajärven-Vähäjärven-Kivijärven reitti sekä Mustajärvi ja Valajärvi. Nuutajärvi laskee Nuutajokea pitkin Rutajärveen. Rutajärveen laskevat Kokonjärven vedet Vanhanjärven kautta Kolkanjokea pitkin. Rutajärvi laskee Urjalankylänjokea Kortejärveen. Kortejärvi saa vielä hieman lisävesiä ja laskee Honkolanjokeen. Koko valuma-alue on noin 300 km2.

Nuutajärvelle kaksi virrankehitintä

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry kokeilee uutta menetelmää Nuutajärven vedenlaadun parantamiseksi. Ensi talven ajaksi järven kahteen syvänteeseen asennetaan virrankehittimet, jotka pitävät veden liikkeessä ja siten hapekkaana. Virrankehitin on pieni sähköinen laite, joka sekoittaa potkurilla vettä ja pitää sen pienessä liikkeessä jäätymisen estämiseksi. Virrankehittimiä käytetään yleisesti satama-altaissa pitämässä satamien reuna-alueita sulana talviaikaan.

Virtaus kuljettaa happipitoista vettä syvempiin vesikerroksiin. Samalla hapen kulutus hidastuu merkittävästi vesimassan lämpötilan laskiessa. Myös sisäinen kuormitus vähenee pohjan pinnan pysyessä hapellisena. Fosforia liukenee muutoin takaisin veteen hapettomissa olosuhteissa. Menetelmän (coolox) ideana on saada aikaan järvien happitilanteen kohenemista ja aikaa myöten myös rehevyyden vähenemistä.

Nuutajärveen asennetaan kaksi potkuria, toinen potkuri asennetaan Linnavuoren leirikeskuksen ja toinen Hiidenkallion edustalle. Potkurit asennetaan vähän ennen jääpeitteen syntyä ja otetaan pois jäiden sulettua. Virrankehittimet aiheuttavat sulan, jäätymättömän alueen, jonka laajuus riippuu jäätymisolosuhteista. Sulat merkitään lippusiimoilla ja varoitustauluilla.

Coolox-menetelmää on aiemmin menestyksekkäästi testannut KVVY (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys) mm. Pitkäjärvellä. KVVY toimii myös Nuutajärven hankkeen konsulttina. Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta. Virrankehittimien vaikutusta seurataan näytteenotolla. Näytteillä selvitetään veden happipitoisuus, fosforipitoisuus ja klorofylli, mikä kuvastaa levän määrää. Hanke kestää kaksi vuotta ja jatkosta päätetään tulosten perusteella.

Nuutajärven veden laatu on ongelmallisin järviketjun Nuuta- Ruta- Kortejärvi – ketjussa. Ylimpänä järvenä se vaikuttaa myös alapuolisiin järviin ja vesistöihin.

Leväkesä 2014 poikkeuksellinen Urjalassakin

Leutoa talvea 2014 seurasi aikainen ja lämmin kevät. Lunta oli vähän, joten valumavesiä syntyi vähän ja vesistöön liukeni vähänlaisesti ravinteita. Loppukevät olikin sitten melko kolea.

Kesäkuun puolessavälissä Rutajärvessä alkoi esiintyä levää tipluina. Vesi oli tuolloin vielä melko viileää. Rutajärvi on Urjalan puhtaimpia järviä ja normaalisti leväkukinnot alkavat vasta heinäkuussa vesien lämmettyä. Samanaikaisesti huonompikuntoisissa Nuutajärvessä ja Kortejärvessä ei ollut levää.

Vedet lämpenivät heinäkuussa ja levä lähes katosi järvistä. Tosin heinä- elokuun vaihteessa oli taas jonkun verran levää, nyt myös Nuutajärvessä. Vaihtelut olivat nopeita, jopa saman vuorokauden aikana.

Elokuun lopussa sään viilenemisen myötä järvien pintavesikerrokset viilenivät ja sekoittuminen ulottui syvemmälle, mikä toi lisäravinteita pintaveteen. Syyskuun alkuun mennessä havaittiinkin sinilevien runsastumista järvillä. Poikkeuksellisesti kukinta jatkui koko syyskuun kaikilla järvillä. Yleensä se hiipuu vesien kylmetessä. Levää kertyi erityisesti lahtien poukamiin, vaikka selkävedet saattoivat olla puhtaitakin. Yleensä levähuippu sattuu kesän lämpimimpään aikaan heinä – elokuun vaihteeseen. Nyt levää esiintyi runsaimmin alku- ja loppukesästä.

Sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta kukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana, mutta myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä. Lämmin ja tyyni sää edesauttavat sinilevien kukinnan muodostumista.

Tiedot perustuvat Rutajärven Kauniston levätarkkailupisteen ja suojeluyhdistyksen jäsenten havaintoihin eri järviltä.