Yleistä


Kevättulvat Pirkanmaalla jäämässä vähäisiksi

Vaikka lumimäärä on keskimääräinen, näillä näkymin kevättulvat ovat jäämässä joissa ja järvissä vähäisiksi. Muroleenkosken yläpuolisten järvien, Tarjanneveden ja Visuveden, sekä Längelmäveden ja Hauhonreitin järvien vedenkorkeudet ovat alhaalla. Ennusteen mukaan sulamisvedet eivät nosta keväällä vedenkorkeuksia läheskään samalle tasolle kuin viime vuonna.

Pirkanmaan suurista säännöstellyistä järvistä Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupiin on saatu aluehallintovirastolta poikkeusluvat talvelle 2019, jotta vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea niin paljon kuin luvat edellyttävät. Muilla suurilla säännöstellyillä järvillä, Vanajavedellä, Kyrösjärvellä ja Rauta-Kulovedellä, kevättulviin varautumista voidaan tarvittaessa vähentää nykyisten lupien puitteissa.

Kevättulvan suuruus riippuu siitä, kuinka iso osa lumesta päätyy maaperään ja pohjavesiin sekä lumen sulamisnopeudesta ja kevään sademääristä. Paikallisesti voi syntyä tulvaongelmia, mutta isossa kuvassa virtaamat vesistöissä jäävät keskimääräistä pienemmiksi, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Maaperä on Pirkanmaalla yleisesti hyvin kuiva ja pohjavedet edelleen poikkeuksellisen alhaalla, minkä vuoksi olisi toivottavaa, että suuri osa lumesta päätyy maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Toteaa Pirkanmaan ELY-keskus.

Järviketjun säännöstely arvioidaan

Pirkanmaan ely-keskuksen Y-vastuualueen vesiyksikkö on teettämässä konsulttityönä Urjalan Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelylle vaihtoehtotarkastelun.  Työllä on tavoitteena selvittää järviketjua koskevien säännöstelylupien päivitystarve ilmastonmuutoksen huomioivaksi.  Työ sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja, joille on laadittu karkea vaikutusten arviointi. Tehtävä on 2-osainen, joista osa 1 sisältää kolme tehtäväkokonaisuutta (a-c):
Osa 1: a. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa em. järvien nykyiseen säännöstelylupaan.  Tarkastelussa tulee ottaa kantaa siihen, onko lupa edelleen toimiva ja missä tilanteissa luvan näkökulmasta muutosta tarvittaisiin.  Konsultin käytössä on Suomen ympäristökeskuksen laatimat laskelmat ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvien tulovirtaamiin ja vedenkorkeuksiin.
b. Em. järvien käyttäjille ja ranta-asukkaille kohdennettu kysely (sähköinen + posti), jossa tiedustellaan rannan käyttäjien näkemyksiä nykyisestä järvien säännöstelyistä ja vedenkorkeuksista sekä näkemyksiä vedenlaadusta, virkistyskäytöstä sekä järvien käytöstä elinkeinon harjoittamiseen. Sähköiseen kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka käyttävät kyseisiä järviä ja postikysely toimitetaan rantakiinteistöjen omistajille.
Työn tarkoituksena on selvittää, mihin asioihin muutosta halutaan vai onko muutokselle lainkaan tarvetta.  Kyselyllä selvitetään myös näkemystä nykyisen säännöstelyrakenteen muuttamisesta (esim. suhtautumista pohjapatoratkaisuun) ja kalankulun mahdollistamisesta (kalatiet/vastaavat rakenteet).
c. Asukastilaisuuden järjestäminen Urjalan kunnan alueella.  Tilaisuudessa kuullaan asukkaiden näkemyksiä ja muutosehdotuksia järvien säännöstelystä ym. sekä käydään läpi säännöstelyn nykytilannetta suhteessa ilmastonmuutoslaskelmiin.
Osa 2: Konsultti laatii Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelyille vaihtoehtotarkastelun, jossa muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden säännöstelyjen toteuttamiseksi.  Vaihtoehtojen muodostamisessa hyödynnetään osan 1 tuloksia.  Ehdotetut vaihtoehdot ovat seuraavat:
VE 0 Nykytila – Säännöstely hoidetaan nykyisellä rakenteella ja nykyisellä säännöstelyluvalla.
VE 1 Säännöstelyluvan muutos – Säännöstelyrakenne pysyy nykyisellään (korjattuna), mutta säännöstelylupaa päivitetään ilmastonmuutos huomioiden.  Vaihtoehdossa tarkastellaan myös kalakulun mahdollistaminen.
VE 2 Pohjapatoratkaisu – Nykyinen säännöstelyrakenne puretaan ja korvataan pohjapadolla tai useammilla pohjapadoilla.  Tässä tilanteessa järviketjun säännöstely lakkaa, mutta padon suunnittelulla pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin vallinneet vedenkorkeudet.  Rakenne mahdollistaa kalankulun.
Vaihtoehdoille laaditaan karkea vaikutusten arviointi hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi vesien eri käyttömuodot huomioiden luontovaikutukset mukaan lukien.  Vaikutusten arvioinnissa tulee tunnistaa keskeisimmät intressitahot ja niihin kohdistuvat hyödyt ja haitat.  Tarkastelun tulee tuottaa tilaajalle riittävät tiedot toteuttamiskelpoisimman vaihtoehdon valitsemiseksi jatkotarkasteluita varten.  Selvitys toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Ole tarkkana, että pääset ilmoittamaan mielipiteesi vedenkorkeuksista!

Poikkeuksellinen vesivuosi 2018

Vedenkorkeus on tänä vuonna (2018) muuttunut melkoista vuoristorataa ylös ja alas. Tämä siitä huolimatta, että vedenkorkeutta säännöstellään Nokorin padolla ja pyritään välttämään suuria vedenpinnan vaihteluita. Vuosi alkoi lievässä tulvassa. Nokorin säännöstelyluukut jäätyivät yläasentoon. Vesi laski melko nopeasti koko vesistössä, kuten se yleensäkin tekee talvisaikaan. Urjalan kunta tuli avuksi sulattamaan luukut ennen kevättulvaa, jolloin ne saatiin taas käyttöön. Vielä ennen lumien sulamista Kokemäenjoen vesistöalueella oltiin huolissaan veden riittävyydestä.

Lumi suli huhtikuussa hyvin nopeasti, vaikka sitä ei ollut poikkeuksellisen paljon. Kevättulva olikin melko reipas, mutta pysyi kuitenkin selvästi sallituissa puitteissa.

Toukokuusta alkoi pitkä, poikkeuksellinen lasku. Vedenpinta laski yhtäjaksoisesti syyskuuhun asti. Loppukesästä ja alkusyksystä vesi oli 0,3 – 0,4 m keskimääräistä alempana. Haihdunta ylitti jatkuvasti sademäärän. Toukokuussa ei oikeastaan satanut ollenkaan. Maa kuivui niin paljon, että keskikesän kuurot imeytyivät suoran maahan eivätkä valuneet vesistöön. Kuivuus haittasi jo viljelmiä.

Kaaviossa2. nähdään kuinka järvivesi lämpeni jo toukokuussa 20 asteen tienoille ja pysytteli lämpimänä pitkälle elokuuhun. Lämpötila hätyytteli ajoittain 30 asteen rajaa.

Onneksi vesi on noussut hitaasti ennen talvea. Vesirakenteiden, kuten laitureiden kannalta on yleensä parempi, että vesi jäätyy korkealle ja laskee talven aikana. Päinvastaisessa tilanteessa jäätyneet rakenteet voivat nousta veden noustessa ylös ja liikkua ja rikkoutua.

Levätilanne vaihteli kovasti eri järvissä kesän aikana. Nuutajärven länsipäässä ja Nuutajoessa alkoi olla levää jo kesäkuun lopussa ja tilanne oli tosi huono heinäkuun lopusta alkaen. Rutajärvi sen sijaa oli poikkeuksellisen puhdas koko kesän korkeista lämpötiloista huolimatta. Toki ajoittain Rutajärvessäkin oli levää. Tyypilliset loppukesän ja syksyn kukinnot jäivät tulematta. Kortejärvessäkin leväkesä oli rauhallinen.

Ilmaston muutos näkyy mm. sinä, että vaihtelu eri vuosien välillä on hyvin suurta. Myös talvisateiden (vesisateiden) määrä on lisääntynyt ja siitä johtuvat talvitulvat. Toisaalta lumen vesiarvo on pienentynyt ja kevättulvat ovat yleensä aikaisempaa maltillisempia.

Vedenkorkeus-, lämpötila- ja sadekaaviot ovat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) nettipalvelusta. Automaattinen mittauspaikka on Kortejärvessä Honkolanjoen suussa:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l352861002y/wqfi.html

Rutajärven levähavainnot ovat Järviwikin Kauniston tarkkailupaikalta:

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rutaj%C3%A4rvi_%2835.286.1.004%29/Valtakunnallisen_lev%C3%A4seurannan_havaintopaikka_%28Kauniston_ranta%29

Levätilanne Kauniston ranta Rutajärvi

AVI hylkäsi Kuisman hakemuksen Nokorin padon juoksutuksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.

Nokoorin patoluukut sulatettiin

Patoluukkuja sulatellaan Nokorissa

Nokoorin patoluukut sulatettiin höyryllä Urjalan kunnan avustuksella. Luukut olivat jäätyneet pitkän pakkaskauden seurauksena. Kortejärven vesi alkoi olla jo kovin matalalla ja mahdollinen happikato alkoi jo häämöttää. Myöskään lumen vesiarvot eivät ole korkealla, joten erityisen suuria kevättulvia ei sen perusteella ole odotettavissa. Alkuvuoden talvisateiden johdosta luukut ovat olleet auki ja jäätyneet yläasentoon.

Tältäkin toistuvalta piinalta vältyttäisiin, jos vanha pato korvattaisiin pohjapadolla.

Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti

AVI suoritti patotarkastuksen Nokorissa

AVI:n katselmus Nokorissa 28.6.2017. Pirkaanmaan ELY:n edustajilla keltaiset liivit. Ympäristöneuvos Reko Vuotila, AVI, toinen oikealta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suoritti patotarkastuskäynnin Nokorin padolla 28.6.2017. Katsastuksen aiheina olivat Pirkanmaan ELY-keskuksen hakemus lisämääräyksen saamiseksi Nokorinkosken padon kunnossapitoon liittyen sekä Ismo Kuisman hallintopakkohakemus, jonka mukaan lupaviranomaisen tulee kieltää Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä patoamasta vettä Nokorin koskessa. Lisämääräyksessä kaavailtiin Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiön määräämistä padon omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Paikalle oli lisäksi kutsuttu edustajat, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksestä, Ismo Kuisma, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö sekä Honkolan kartano.

Tarkastuksessa kuunneltiin eri osapuolten näkemyksiä vireillä oleviin asioihin sekä tutustuttiin patoon sen kuntoon ja ympäristöön. AVI:sta paikalla olivat ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristötarkastaja Heidi Laakso.

Suojeluyhdistys on pitkään ollut huolestunut Nokorin padon kunnosta. Yhdistys teki vuonna 2012 Hameen ELY-keskukselle tarkastuspyynnön padon kunnosta. Hämeen ELY suoritti patotarkastuksen ja esitti näkemyksensä padon kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Hämeen ELY totesi, padon kunto on niin huono, että padon peruskorjaus on välttämätöntä viivytyksettä. Korjaustarpeessa on sekä energiaväylän patorakenteet että varsinainen säännöstelypato luukkuineen. Yhdistys on myös moneen otteeseen tehnyt pienempiä korjauksia patoon. Suojeluyhdistys on myös paikallisten toimijoiden kanssa ollut esittämässä padon korvaamista pohjapadolla.

Suojeluyhdistys kannattaa omistajan määräämistä Nokorin padolle. Yhdistys on myös tehnyt aloitteita viranomaisille omistajan selvittämiseksi. Samalla kuitenkin suojeluyhdistys esittää, että vedenkorkeuksia koskevat määräykset olisi saatava vastaamaan nykytilannetta. Viime vuosina talviaikaiset tulvat ovat nostaneet vedet monille pelloille, jolloin rantapellot, nimen omaa painuneet pellot, ovat olleet veden alla. Tämä koskee etenkin Nuutajärven länsi- ja itäpäässä olevia peltoaloja. Silti ollaan säännöstelymääräysten alapuolella (siis noudatetaan säännöksiä). Yhdistys on myös kirjelmöinyt painuneista pelloista.

Kuisman hallintopakkohakemuksesta yhdistys toteaa vastineessaan mm: Mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Rakenteet on tehty tälle korkeudelle, onpa se voinut vaikuttaa koko tontin hankintaan. Vesialueen omistajatkaan eivät todennäköisesti hyväksyisi kalavesien merkittävää heikentämistä. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Urjalassa 1640 kesämökkiä

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva_ Jouko Kokko

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva: Jouko Kokko

Urajalassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa 1640 kesämökkiä.

Mökkien määrä Urjalassa on kasvanut  seuraavasti:

1970 370   mökkiä
1980 572  mökkiä
1990 1112 mökkiä
2000 1442 mökkiä
2015 1640 mökkiä

Koko Suomessa on 501 000 mökkiä ja Pirkanmaalla 45 000. Suomen mökkien keskikoko on 48 neliömetriä ja omistajien keski-ikä 62 vuotta. Mökkimatkojen mediaani on vain 38 km. Yllä olevassa näkyy, että mökkien määrä lähti nousuun 80-luvulla. Mökkien määrän kasvu on hiipunut viime vuosina.

Lähde: Tilastokeskus, kesämökit alueittain tietokanta.