Yleistä


Leväpuuroa Nuutajärven länsipäässä

Nuutajärven länsipään leväkukintoja 2018 heinäkuussa. Kuva: Anders Koponen.

Nuutajärven länsipäässä muhivat puuromaiset sinilevälautat. Myös Nuutajoki on ollut levän peitossa kesäkuun lopusta. Muistathan, että sinileväpitoista vettä ei pidä käyttää löyly-, juoma-, pesu-, tiski- tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Pienten lasten ja kotieläinten ei kannata antaa uida vedessä. Jos vesi on tämän näköistä kenenkään ei tule uida siinä. Myrkky ei poistu vedestä keittämällä.

Suojeluyhdistys yrittää saada aikaan kosteikkoja, jotka leikkaisivat järveen valuvia ravinteita. Tämä vaatii yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Lisää tietoa levistä ja vedenlaadusta >perustietoa vesistöstä>vesianalyysit

Jätevesijärjestelmän uudet vaatimukset

Urjalankylä vanhassa koulussa oli 28.6.2018 tilaisuus, missä Lauri Sillantie KVVY:stä selosti jätevesijärjestelmien vaatimuksia. Paikalla oli noin kolmisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa. Jos et päässyt paikalle tai jokin asia jäi vaivaamaan tässä on linkki esitykseen.

Ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä. On siis kaksi kesää aikaa toimia. Neuvontaa on saatavilla myös puhelimitse ja sähköpostilla. Neuvonta on maksutonta. Neuvonta rahoitetaan Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskusten myöntämillä avustuksilla. Jätevesineuvojat toimivat puolueettomasti vailla kaupallisia kytköksiä

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie, lauri.sillantie@kvvy.fi, p. 050 570 9511, www.kvvy.fi/jatevesi

Tilaisuuden järjestivät yhdessä:

Urjalankylän kyläyhdistys ry, Koulumaa ry ja Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

AVI hylkäsi Kuisman hakemuksen Nokorin padon juoksutuksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.

Suojeluyhdistyksen tietosuojakäytännöt

Henkilörekisteriasetus GDPR koskee myös Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistystä ja on astunut voimaan 25.5.2018. Yhdistyksen hallussa oleva jäsenluettelo ei ole automaattikäsittelyssä. Luettelon tarkoituksena on yhdistyksen yksittäisille jäsenille lähetettävien tiedotteiden perille saattaminen ja jäsenmaksutilanteen seuranta.

 

Jäsenrekisteriin tallennetaan seuraavat tiedot:

  • henkilön nimi
  • henkilön osoite
  • henkilön sähköpostiosoite
  • tieto jäsen-/kannatusmaksusta

 

Toimihenkilöistä tallennetaan lisäksi:

  • henkilön puhelinnumero
  • tehtävä yhdistyksessä
  • vesistö, jonka varrella toimii

 

Kannatusjäsenistä tallennetaan:

  • Organisaation nimi
  • Osoite
  • Sähköpostiosoite
  • Tieto kannatusmaksusta

 

Tietoja ei yhdistetä muihin rekistereihin.

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry korjaa tai poistaa epätäsmällisen tai puutteellisen tiedon pyydettäessä tai havaittuaan tämän. Sinulla on oikeus saada maksutta kopio itseäsi koskevista henkilötiedoista

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n keräämiä henkilötietoja luovutetaan ainoastaan viranomaisen määräyksestä. Henkilötietoja ei käytetä eikä luovuteta käytettäväksi suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia eikä markkina- ja mielipidetutkimusta eikä henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten.

Palautelomake

Palautelomakkeella lähetettyjä tietoja käytetään ainoastaan suojeluyhdistyksen palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palautteen antajan nimen tai yhteystietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Palauteviestiä säilytetään ainoastaan sen sisällön perusteella tehtävien toimenpiteiden tekemiseen kuluvan ajan tai niin kauan kuin kyseinen tieto on ajankohtainen, esimerkiksi levätilanne.

Ylläpitäjän yhteystiedot:

Nuuta, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Urjalantie 30
31760 URJALA
airanne (at) airanne.net

Nokoorin patoluukut sulatettiin

Patoluukkuja sulatellaan Nokorissa

Nokoorin patoluukut sulatettiin höyryllä Urjalan kunnan avustuksella. Luukut olivat jäätyneet pitkän pakkaskauden seurauksena. Kortejärven vesi alkoi olla jo kovin matalalla ja mahdollinen happikato alkoi jo häämöttää. Myöskään lumen vesiarvot eivät ole korkealla, joten erityisen suuria kevättulvia ei sen perusteella ole odotettavissa. Alkuvuoden talvisateiden johdosta luukut ovat olleet auki ja jäätyneet yläasentoon.

Tältäkin toistuvalta piinalta vältyttäisiin, jos vanha pato korvattaisiin pohjapadolla.

Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti

Urjalan vesistössä syystulva

Vesi on noussut Urjalankin järvissä viimeisen viikon sateiden aikana, vaikka kaikki luukut Nokoorin padolla ovat auki. Nuutajärvellä on vesi peräti keväisessä tulvakorkeudessa ja noin 0,4 m pitkäaikaista arvoa ylempänä. Kortejärvi ja Rutajärvi ovat noin 0,2 – 0,3 metriä normaalia ylempänä. Muutamaan viime vuoteen verrattuna ero on vielä suurempi. Tähän aikaan syksyä normaalisti vesi jo laskee. Nyt sekä maaperä on läpimärkä, että koko Kokemäenjoen vesistö on tulvillaan vettä. Se, että vesi nousee erityisesti Nuutajärvellä, johtuu siitä, että joet eivät vedä niin kuin pitäisi. Erityisesti Honkolanjoki ja Urjalankyläkylän joki ovat ongelmallisia. Yleensä tähän aikaan vuotta kaikki kolme järveä ovat liki samassa tasossa, nyt Nuutajärvi on noin 0,8 metriä padotuskorkeutta ylempänä. Nyt on syytä tarkkailla talviteloille laitettuja veneitä ja laitureita, etteivät ne joudu veden varaan.

Järvi-ilta 15.8. keskustelutilaisuus

Tilaisuuden järjestivät MTK Häme, MTK Urjala ja Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys.

Kunnanjohtaja Hannu Maijala avasi tilaisuuden. Esitelmöitsijöinä olivat: Anne Mäkynen, Pirkanmaan ELY-keskus, Sari Hiltunen Pro Agria Etelä-Suomi, Lauri Sillantie, KVVY, Kari Aikio, MTK Häme ja Jouko Kokko Nuuta-, Ruta- ja kortejärven suojeluyhdistys. Puhetta johti Kari Aikio.

Keskustelussa esitettiin useita keskenään ristiriitaisia arvioita Nuutajärven tilasta. Esille nousi myös kysymys, jos valuma-alueelta tulevat vedet olisivat puhtaita, kauanko järven puhdistuminen kestäisi. MTT:n perusteellisen kartoituksen mukaan Nuutajärven pohja on kohtalaisessa kunnossa, mutta järvessä oleva vesi vastaa siihen valuvia ojavesiä. Tällä perusteella voisi arvella, että Nuutajärven kuntoon saattaminen ei välttämättä veisi montaakaan vuotta. MTT esittää raportissaan seuraavanlaisen arvion Nuutajärven tilasta:

Nuutajärven pohjasedimentissä oli pinnasta 8 cm:iin asti osittaisesta hapettomuudesta kertovia sulfidiraitoja, minkä alapuolella sedimentti oli väriltään ”tervettä” ruskean harmaata. Helppoliukoisen fosforin määrän perusteella pohjasta vapautuva sisäinen fosforikuormitus ei ole huolestuttavan suuri. Kokonaisfosforin määrä sedimentissä on noussut selvästi viime vuosikymmenten aikana.,

Nuutajärven valuma-alueen ojissa helppoliukoisen fosforin keskimääräinen pitoisuus on projektin alueista suurin. Jo lopettaneidenkin maitotilojen ojissa näkyi vielä olevan fosforia matkalla järveä kohti.

Järven mataluudesta ja suuresta valuma-alueesta johtuen veden viipymä järvessä on alle puoli vuotta. Järven vesi on siten laadultaan valuma-alueelta virtaavan veden kaltaista. Toisaalta Nuutajärvi saa puhtaampaa laimentavaa vettä muista järvistä, kuten Särkijärvestä, joten järven ongelmat ovat peräisin yläpuolen järvien ja Nuutajärven väliseltä valuma-alueelta (Vesistökuormituskartoitus Etelä-Pirkanmaan alueella (MTT 2003).

Nuutajärvelle on laadittu useita kunnostussuunnitelmia mm. laskeutusaltaista ja suojavyöhykkeistä. Valitettavasti tilaisuus ei saanut aikaan yhtään kunnostushanketta, vaikka keskustelua riitti. Jatkamme ponnisteluja Nuutajärven ravinneketjujen katkaisemiseksi.

Järvi-ilta 15.8. klo 18 keskustelutilaisuus

Tule mukaan

Urjalan järvi-iltaan   ti 15.8.2017 klo 18 – 20

  • Millainen on alueen järvien tila?
  • Miten vesien laatua voisi parantaa?
  • Mitä minä itse voisin tehdä virkistyskäyttäjänä, ranta-asukkaana, metsänomistajana tai maanviljelijänä?

Tilaisuus järjestetään Urjalan Säätiötalolla osoitteessa Urjalantie 9 (kirkkoa vastapäätä).

Järjestäjät: MTK Häme ja MTK Urjala Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Mukana edustajia myös Urjalan kunnasta, Valkeakosken ympäristöpalveluista, Ely-keskuksesta, ProAgriasta, Salaojakeskuksesta ja Kokemäenjoen vesistöalueen vesistönsuojeluyhdistyksestä (KVVY)