Yleistä


Kortejärvi Helmi-ohjelmaan

Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Kortejärvi kuuluu lintuvesiosioon, missä kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikoita ranta-alueineen.

Hanketta koordinoinaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Kortejärvi on matala umpeenkasvusta kärsivä Natura-alue. Umpeenkasvu haittaa jo lintujen pesintää ja saalistusta. Toimenpiteet ovat vielä suunnitteluasteella. Toiminta tulee tapahtumaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten suojeluyhdistyksen, osakaskuntien ja riistayhdistysten kanssa.

Mahdolliset toimenpiteet voivat olla esimerkiksi pienpetojen hävittämistä, pesintäsaarien rakentamista, koekalastusta ja kasvillisuuden niittoa tai ruoppausta. Pesimääsaarekkeilla houkutellaan lokkeja pesimään järvellä. Lokkien pesintä voi turvata muiden lintulajien pesintää.

 

Kevätttulva hiipuu

Kevättulva alkaa vähitellen taittua. Pitkään jatkuneet yöpakkaset ovat hidastaneet lumen sulamista eikä tulva ole ollut kovin raju. Vesi on jäänyt Kortejärvessä keskimäärin kolmen vuoden välein toistuvan tulvan alapuolelle. Vuosi sitten kevätttulva oli olematon, mutta talvella vesi nousi vesitateiden takia erikoisesti Nuutajärvellä kovin korkealle.

Kortejärven vedenkorkeus huhtikuussa 2021

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l352861002y/wqfi.html

Sateinen talvi 2019 – 2020

Viime talvi oli Urjalassa todella vetinen. Maaperä oli täysin vettynyt eivätkä sateet enää imeytyneet maahan, vaan valuivat pintavetenä vesistöön. Sateet tulivat vetenä tai märkänä lumena. Lumipeite oli olemattoman paksuinen. Rutajärvi ei jäätynyt kunnolla koko talvena.

Jokiuomien heikko vetokyky tuli jälleen esille. Nokoorin padon ja Nuutajärven välinen korkeusero lähenteli metriä. Laskusuunnitelmassa oletetaan, että kaikki kolme järveä ovat lähes samassa tasossa. Jäänrippeet lähtivät maaliskuussa. Kesä oli melko epävakainen, vaikka lämmin.

Leviä oli yllättävän vähän. Varsinkin, kun alla oli sateista johtuva runsas huuhtoutuminen.

Järvien pinta alkoi laskea huhtikuussa ja laskikin yhteen menoon lokakuulle asti. Loppukesästä vesi painui vuorostaan historiallisen alas. Vesistön käyttäytymisessä alkaa näkyä yhä selvemmin ilmaston muutos. Talvisateet yleistyvät, lumen vesiarvo laskee, kevätsulaminen ajoittuu yhä aiemmaksi, kesät voivat olla hyvin lämpimiä ja kuivia. Lisäksi erilaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vuosittainen vaihtelu voi olla rajuakin.

Vedenkorkeustietoja muiltakin vuosilta sivulla perustietoa vesistöstä> vedenkorkeushavainnot

Juoksutusraportti 2020

Hannu Maijala eläkkeelle

Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala jäi eläkkeelle vuoden 2021 alusta. Kunnanjohtaja Maijalan kaudella Urjalan kunta on ollut mukana monissa järviketjun kunnostushankkeissa mm. osarahoittajana, ihan viimeiseksi  vesistön ympäristövaikutusten arvioinnissa ja Nuutajärven valuma-alueen kunnostushankkeessa yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Maijala itse on osallistunut henkilökohtaisesti moniin vesistön kehittämiseen tähtääviin tilaisuuksiin ja pyrkinyt edistämään yhteisen näkemyksen löytymistä.

Suojeluyhdistys kiittää Hannu Maijalaa hyvästä yhteistyöstä ja toivoo, että hyvä yhteishenki löytyy myös uuden kunnanjohtajan Anu Kuusiston kanssa.

Samalla toivotamme Hannu Maijalalle leppoisia eläkepäiviä

Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Varastopalon vaikutukset Kolkanjokeen vähäisiä

Kesäkuun puolenvälin tienoilla paloi Mikkolan sikalan varastorakennus, missä oli mm. lannoitteita. Pirkanmaan ELY-keskus otti alapuolisesta vesistöstä vesinäytteitä. Varasto sijaitsi kolkanjoen valuma-alueella. Alla yhteenveto näytetuloksista:

Sammutusvesien vaikutus näkyi näytteenottoajankohtana lievästi Vanhajokeen laskevassa ojassa. Vaikutuksia ei ollut enää havaittavissa Kolkanjoessa. Vanhajokeen laskevan ojan ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita, ja ojassa näkyy vahvasti lannoitusvaikutus. Suuret ravinnepitoisuudet voivat osittain olla seurausta sammutusveteen liuenneesta palorakennuksessa sijainneesta typpilannoitteesta. Ojan ravinnepitoisten vesien myötä fosforipitoisuus Kolkanjoessa kasvaa verrattuna Pengerjokeen. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedenlaatu on kuitenkin jo Pengerjoessa erittäin rehevää.

Koko tutkimuksen yhteenveto

Vuosikokous 2.8.2020 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 2.8.2020 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

Tulva ennätyskorkeudessa

Nookoorissa vesi virtaa vauhdilla. (kuva: Toivo Miettinen)

Viikonvaihteen sateet nostivat tulvat ennätyskorkeuteen. Nuutajärven vedenpinta oli 17,66 (100,15 mpy)  ja Kortejärven pinta 17,40 (99,89 mpy). Rutajärvi on korkeudessa 17,56 (100,05 mpy). Nousu näyttää tasaantuneen, mutta ei aivan hiipunut vielä. Nokoorin padon luukut ovat olleet apposen auki marraskuusta lähtien.

Enää tuskin tulee kovin kattavaa lumipeitettä. Eli lumen sulamisesta johtuvaa tulvaa tuskin tulee. Kunhan nyt selvitään näistäkin ylivesistä. Koko Etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa jokien vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun viikonlopun tulvahuippujen jälkeen. Myös Kokemäenjoen alajuoksulla vesi on noussut monissa paikoissa pellolle.

Lähipäiville ja erikoisesti öisin on luvattu pakkasta. Kannattaa ehdottomasti tarkistaa veneiden sijainti ja vedesssä olevien rakenteiden kunto. Ylipäätään pitää selvittää onko varusteita jäänyt myös vesirajaan syksyllä.

Vesistön ympäristövaikutusraportti valmis

Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama luontoraportti on vamis. Raportissa todetaan mm seuraavaa:

Tämän työn keskeinen johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen myötä säännöstelyvaihtoehto 2 on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven luontoarvojen kannalta selvästi vaihtoehtoa 1 parempi. Ilmastonmuutoksen ja muiden järveä rehevöittävien tekijöiden vuoksi erityisesti Kortejärven elinympäristöjen umpeenkasvu tulee kuitenkin myös vaihtoehdon 2 mukaisella säännöstelykäytännöllä jatkumaan ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna jopa kiihtymään. Ilmastonmuutos kasvattaa järvien ravinnehuuhtoumaa ja sateet ja lämpötilan nousu voimistavat järvien rehevöitymistä. Myös kasvukauden piteneminen edistää kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua.

Mikäli Kortejärven luusua kasvaa umpeen, Nokoorinkosken padon ja Kortejärven välisen jokiuoman vetokyky heikkenee ja padon merkitys säännöstelyssä häviää.  Järven umpeenkasvu heikentää myös Kortejärven ja Rutajärven välisen uoman vetokykyä ilman ruoppauksia, mikä puolestaan heikentää Kortejärven veden vaihtuvuutta ja laatua. Erityisesti Kortejärven luontoarvojen säilyttämiseksi tulisikin tarkastella mahdollisuutta muuttaa säännöstelylupaa nostamalla kasvukauden aikaista alavedenkorkeutta.

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Koko raportti

Talvitulva vakava riesa

Talvitulva on taas noussut ennätyskorkealle. Kaikki padotusluukut ovat olleet jo pitkään auki, mutta siitä huolimatta vedenpinta on jatkanut nousuaan. Maaperä on läpeensä vettynyt eikä se enää ime vettä. Sateet valuvat pintavetenä vesistöön. Nousu näyttää tosin nyt (noin 25.12.2019) viimein taittuneen. Nuutajärven ja padon korkeusero on taas melkein metri, mikä merkitsee sitä, että joet eivät vain vedä. Täytyy toivoa, että luukut eivät jäädy yläasentoon, koska talvella niitä ei pysty säätämään. Jäähyhmä padolla voi myös hidastaa vedenpinnan laskua. Toki vielä ollaan juuri ja juuri sallitun yliveden alapuolella. Koko Kokemäenjoen vesistö tulvii. Samoin useimmat Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöt.

Tuulensuun tie Nuutajärven länsipäässä joulukuu 2019 (kuva: Toivo Miettinen)