Yleistä


Pintavesi jäähtyy, syyskierto käynnistyy

 

Kuva: jouko Kokko

Pintaveden lämpötila lähenee +4 astetta. Silloin vesi on raskaimmillaan. Kylmä hapekas pintavesi alkaa painua pohjalle ja sieltä nousee lämpimämpää vettä pintaan. Ilmiötä kutsutaan täyskierroksi. Sen ansiosta järven happitilanne pohjan läheisyydessä on talvella parempi. Ilmiön edellytyksenä on se, että järven vesi on kerrostunutta eli siinä on lämpötilaeroja. Meillä kerrostuneisuutta on Rutajärvessä ja toisinaan Nuutajärvessä. Matalassa järvessä kerrostuneisuus riippuu mm. tuulista. Keväällä se tapahtuu toisinpäin. Lämpenevä pintavesi lämpenee +4 asteeseen ja painuu pohjalle ja pohjalta kumpuaa talvella jäähtynyttä kylmempää vettä pinnalle.

Asukaskyselyn tulokset valmistuneet

Vesi on taas tänä vuonna alhaalla.

Kyselyn sekä asukastilaisuuden yhteenvedot ovat nyt valmistuneet ja ne ovat saatavissa

www.ymparisto.fi/saannostely/urjala

Vastaajia: 184, joista 81 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia

Eniten vastaajia oli Rutajärven (112) alueelta, Nuutajärveltä 32, Kortejärveltä 13, Honkolanjoelta 4 ja muuta aluetta koskevia 14. Suurin osa, 62 % vastaajista omistaa alueella vapaa-ajan asunnon

Yli 90 % vastaajista kokee vesistön tilan huolestuttavana. Tyytyväisiä vesien tilaan on 7 % vastaajista. Lähes puolet kokee vedenlaadun olleen kuluneena vuonna jonkin verran tai paljon huonompi viime vuosiin verrattuna. Suurin osa vastanneista kokee, ettei vesistön tila ole parantunut, vaan päinvastoin heikentynyt vesistön läheisyydessä oleskeluaikana.

Järviin toivotaan lisää vettä ja veden korkeudenvaihtelun tasaamista. Vedenpinnan korkeuksien koetaan olevan aivan tai jonkin verran liian alhaalla etenkin keväisin ja syksyisin.

Lähes kaikki nuutajärveläiset vastaajat ovat huolissaan Nuutajärven tilasta. Vedenlaatu on ollut viime vuosiin verrattuna huonompi ja valtaosan mielestä heikentynyt vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. 2/3 vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon. Lisäksi vastaajat kokevat, että kalapyydysten likaantuminen ja rantojen liettyminen on lisääntynyt.

Lähes kaikki rutajärveläiset vastaajat ovat huolissaan Rutajärven tilasta. Vedenlaatu on vastaajien enemmistön mukaan huonontunut vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. 2/3 vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon. Lisäksi vastaajat kokevat, että kalapyydysten likaantuminen ja rantojen liettyminen on lisääntynyt.

Lähes kaikki kortejärveläiset vastaajat ovat huolissaan Kortejärven tilasta. Vedenlaatu on vastaajien mukaan pysynyt samana tai jonkin verran huonontunut vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. Lähes puolet vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon.

Jätevesijärjestelmät kuntoon 31.10.2019 mennessä

Kiinteistön sijaitessa pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä vesistöstä tulee puhdistusvelvoitteet täyttävä jätevesijärjestelmä olla käytössä 31.10.2019 mennessä. Muilla alueilla jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa seuraavan suuren remontin yhteydessä. Ensin kannattaa selvittää mahdollisuus liittyä kunnan viemäriverkkoon. Toimiva jätevesijärjestelmä on aina satsaus oman lähiympäristön ja talousvesikaivojen tilaan.

Perinteisillä kesämökeillä ei vesikalusteita yleensä juuri ole. Vesi tuodaan saunalle ja keittiöön ämpärillä kantaen tai pienellä pumpulla. Syntyvien jätevesien määrä on vähäinen ja niiden käsitteleminen on helppoa ja edullista. Varsinaisia puhdistusvaatimuksia ei vähäisille vesille ole. Riittää, että ne imeytetään hallitusti maaperään. Vesikalusteiden lisääntyessä kasvavat myös vaatimukset jätevesien käsittelyn suhteen.

Saunan pesuvesillä tarkoitetaan pelkästään saunomisessa ja peseytymisessä muodostuvia jätevesiä. Pesuvesi sisältää lähinnä pesuaineita ja ihosta irronnutta rasvaa ja roskia. Kantovedellisen saunan, jossa kaikki käyttövesi lämmitetään padassa, peseytymisvedet voi imeyttää hallitusti maahan. Jos saunassa on suihku, tulee pesuvesien käsittelyvaatimukset varmistaa kunnasta. Hyvin lähellä rantaa sijaitsevien saunojen pesuvedet kannattaa pumpata pienen uppopumpun avulla kauemmaksi rannasta. esim. mökin jätevesijärjestelmään.

Käsitiskin ja -pyykin vedet sisältävät yleensä enemmän ympäristöä kuormittavia aineita kuin pelkät peseytymisvedet. Tiskivesien mukana tuleva rasva tukkii imeytysjärjestelmän helposti. Käsitiski- ja pyykkivedet kannattaa ohjata ennen imeytystä pieneen saostussäiliöön. Saostussäiliö on pohjastaan umpinainen säiliö, jossa kiintoaineksen ja rasvan kulkeutuminen eteenpäin on rakenteellisesti estetty. Saostussäiliöstä vedet ohjataan esim. imeytyskaivoon. Heikommin vettä imevässä maaperässä imeytyspinta-alaa voidaan lisätä imeytysputkella kaivon perässä. Vedet voidaan käsitellä myös pesuvesisuodattimessa.

Jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä, jos mökillä on käytössä sähkötoiminen lämminvesivaraaja, suihku, tiski- tai pyykkikone. Tällöin jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisesti ja saneeraustoimille tulee hakea lupa kunnasta. Ranta- ym. erityisalueilla on usein myös tiukempia kunnallisia määräyksiä.

Varustellummilla mökeillä jätevedenkäsittelyjärjestelmät ovat samoja kuin ympärivuotisessa asumisessa. Epäsäännöllinen käyttö rajoittaa kuitenkin soveltuvia järjestelmävaihtoehtoja ja tuo lisähaasteita järjestelmän suunnittelulle. Käymälä- ja pesuvedet kannattaa johtaa erillisissä putkistoissa mökin ulkopuolelle, jolloin ne on mahdollista käsitellä joko yhdessä tai erikseen. Sisäkuivakäymälä lisää asumismukavuutta tuomatta lisätarpeita muulle jätevesien käsittelylle.

Harmaavesisuodatin on tehdasvalmisteinen laite, jossa pesu- ja tiskivedet puhdistuvat valuessaan esimerkiksi suodatin materiaalin läpi. Suodatinmateriaali voi olla mm. turvetta, purua tai muuta materiaalia. Puhdistuminen voi perustua myös jäteveden ilmastamiseen. Harmaavesisuodattimissa on paljon valinnanvaraa kapasiteetin ja toimintaperiaatteen suhteen. Laitetta valittaessa tulee kiinnittää huomiota asennustapaan, sähkön tarpeeseen, talvikäytön soveltuvuuteen, tarvittavaan kausihuoltoon ja huoltoväliin.

Lähde KVVY: https://kvvy.fi/yhdistys/jatevesi/

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) tarjoaa maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa kesällä 2019

Projektiasiantuntija Laura Virtanen, laura.virtanen@kvvy.fi, puh. 050 476 3500

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie, lauri.sillantie@kvvy.fi, puh. 050 570 9511

Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke on edennyt kesän aikana

Raivaustöitä NJ kosteikolla

Raivaustyöt ovat alkaneet Nuutajärjen kartanon kosteikolla (kuva: Anders Koponen).

 

Nuutajärven kartanon kosteikon rakentaminen on jo täydessä vauhdissa. Kosteikko on kaksi -osainen: toinen osa tulee kartanon ja Nuutajärventien välisen pellon laitaan ja toinen osa lähelle Nuutajoen suualueen ranta-aluetta. Tmi Tero Hölttä on tehnyt raivauksia kosteikkoalueella ja Maanrakennustyöt Markku Laurila aloitta kaivuutyöt viikolla 31.

Järven länsipäätyyn laskevan Mustaojan ympärillä tehdään vielä loppukesän aikana maastomittauksia, joiden perusteella uoman luonnonmukaista kunnostamista voidaan syksyn aikana suunnitella.

Kosteikkojen rakentaminen Nuutajärven soistuville rannoille edellytti viitasammakkoselvityksen teettämisen. Selvitys on valmistunut, yksi viitasammakoiden kutualue löytyi mutta selvityksessä kuitenkin todettiin, ettei suunnitelluilla ja kaavailuilla kosteikoilla ole haitallisia vaikutuksia viitasammakoiden elinoloihin.

Anders Koponen

 

Nuutajärven kummikeräys

Nuutajärven kummit toimivat osana Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistystä. Kummina oleminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.
Meitä kummeja yhdistää suuri huoli nimenomaan Nuutajärven puolesta. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys koko järviketjulle. Paljon on jo yhdessä tehty ja järven kunnon huononeminen on saatu pidettyä kurissa, mutta ei tervehtymään! Toimet eivät ole olleet riittäviä.

Suojeluyhdistys on käynnistänyt Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostushankkeen. Sen sisältönä on kunnostustoimenpiteiden suunnittelu, kosteikkosuunnitelman loppuunsaattaminen, kosteikon rakentaminen sekä luontoselvityksen laatiminen. Kunnostushankkeen tavoitteena on parantaa Nuutajärven vedenlaatua, kalakantaa, virkistyskäyttömahdollisuutta ja maisemallista arvoa. Nuutajärven vedenlaatu vaikuttaa myös sen alapuolella sijaitsevien järvien – erityisesti Rutajärven ja Kortejärven vedenlaatuun.

ELY-keskus ja Urjalan kunta ovat myöntäneet Nuutajärven kunnostushankkeeseen merkittävästi avustuksia. Tarvitsemme avustusehtojen mukaisesti myös siihen omarahoitusta. Tässä kohdassa Sinun taloudellista apuasi tarvitaan!
Tule mukaan järvikummeihin ja mahdollista hankkeen eteneminen.
Keräyksellä saadut varat ohjataan kokonaisuudessaan Nuutajärven kunnostukseen.

Valmiita vaihtoehtoja on kolme; Platinakummin tuen suuruus on 300€, Kultakummin tuen suuruus on 150€ ja Hopeakummiksi pääset 50€:n tuella. Keräystilin numero on FI06 4327 2220 0140 90 Someron SP Urjala, saajana Nuuta-Ruta-Kortejärven suojeluyhdistys. Viestikenttään maininta NJ kummimaksu ja valitsemasi maksuluokka, esim. platina

Jos lisäät kenttään myös sähköpostiosoitteesi, saat paluupostissa hienon diplomin.
Kummit arvostavat myös pienempiä tai suurempia lahjoituksia mitä yllä on mainittu!

Tervetuloa mukaan – apua tarvitaan, joten toimi heti!

Keräyslupa: RA/2019/473, 27.5.2019.

Vuosikokous 20.7.2019 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

la 20.7.2019 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

Lupa kummikeräykselle Nuutajärvellä

1) rahankeräysluvan saaja; Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

2) rahankeräysluvan myöntäjä; Sisä-Suomen poliisilaitos / Sastamalan poliisiasema.

3) luvan numero ja myöntämisajankohta; RA/2019/473, 27.5.2019.

4) keräyksen toimeenpanoaika; 01.06.2019 – 31.05.2020.

5) keräyksen toimeenpanoalue; Urjala.

6) kerättävien varojen käyttötarkoitus;

Nuutajärven kunnostushankkeen omarahoitusosuuden täydennyskeräys. Hankkeelle ovat myöntäneet avustusta sekä Pirkanmaan ELY-keskus, että Urjalan kunta. Tuen edellytyksenä omavastuuosuus.

http://airanne.net/toiminta/kunnostushankkeet/nuutajarven-kokonaisvaltainenkunnostushanke/

Kerättävät varat käytetään Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostussuunnitelman rahoittamiseen vuosina 2019 – 2020.

7) aika, jonka kuluessa kerättävät varat on tarkoitus käyttää; ei erillistä määräystä.

8) rahankeräyksen käytännön toimeenpanija, jos sellainen on määrätty;

Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry.

Vesistön asukaskysely avattu

ELY-keskus on avannut Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesistöä koskevan laajan käyttäjäkyselyn.

Kysely sisältää runsaasti vesistön käyttöön ja arvoihin sekä esimerkiksi vedenkorkeuksiin liittyviä kysymyksiä. Kysely on tarkoitettu niin vakituisille ranta-asukkaille kuin mökkiläisillekin.

Tässä linkki asukaskyselyyn:

https://my.surveypal.com/Nuuta—Ruta–ja-Kortejarven-saannostelyjen-kehittaminen

Liitteenä QR-koodi, jonka kautta pääsee älypuhelimella suoraan kyselyyn, ei tarvitse näpytellä selaimeen osoitetta.

Kysely on nyt siis auki ja siihen voi vastata 21.6. asti.

Huolehdi eduistasi ja vastaa kyselyyn. Suojeluyhdistys suosittelee valitsemaan kyselyssä säännöstelyvaihtoehdon VE2. ”Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen, esim. jos talvi on hyvin vähäluminen, kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti.”

Se vaihtoehto turvaa parhaiten vesistön ja ympäristön säilymisen ja virkistyskäytön. Vedenkorkeutta on säädelty jo vuodesta 1993, ensin Rutajärvitoimikunnan ja vuodesta 2003 suojeluyhdistyksen toimesta noudattaen em. periaatetta. Vaikka ohje on jäykkä ja ongelmallinen se on ollut toistaiseksi paras vaihtoehto.

Jos vedenpintaa lasketaan, Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

13.6. yleisötilaisuus Urjalassa säännöstelystä

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven vesitaloudellinen kehittämistyö järvien säännöstelyjen tarkastelemiseksi käynnistyy. Tule kuulemaan asiasta lisää 13.6. 2019 klo 17-19:30 Urjalan Yhtenäiskoululle, os. Urjalantie 37, 31760 Urjala. Paikalla kahvitarjoilu. ELY-keskus.

Pirkanmaan ELY-keskus on perustanut vesistökysely-hankkeelle nettisivut, joissa tullaan julkaisemaan valmistuneita selvityksiä ym.  Osoite on www.ymparisto.fi/saannostely/urjala

Sivuja vielä rakennellaan ja sinne on tulossa myös Matkunjärven säännöstelystä asiaa.

ELY-keskukselta on ilmestymässä 20.5. tiedote järvien säännöstelyselvityksestä.

Linkki tiedotteeseen/Länk till pressmeddelandet

Työssä tarkastellaan nykyisen säännöstelyluvan vaikutuksia voimassa olevien lupapäätösten mahdollistamalla tavalla kahden eri vaihtoehdon kautta:

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Kolmas vaihtoehto padon korvaaminen pohjapadolla ei enää sisälly kyselyyn.

Suojeluyhdistys on vaihtoehdon 2 kannalla.

 

Kunnostushanke käynnistyy Nuutajärvellä

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry käynnistää Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostushankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa Nuutajärven vedenlaatua, kalakantaa, virkistyskäyttömahdollisuutta ja maisemallista arvoa.  Kunnostushanke koostuu kolmesta vaiheesta:

  1. Valuma-alueen ulkoisten kuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu sekä ensimmäisten kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen. Aikataulu 2019 – 2020.
  2. Valuma-alueen ulkoisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien kunnostustoimenpiteiden laajamittainen toteutus sekä järven sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja valmistelu. Aikataulu. 2020 -2022.
  3. Järven sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen. Aikataulu: 2021-2023. Varsinaisen kunnostushankkeen rinnalla toteutetaan myös muita järven virkistyskäytön mahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä, kuten lintutornin rakentaminen järven länsipäähän.

Hanketta rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, Urjalan kunta ja suojeluyhdistys.

Hankesivu