Yleistä


Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Varastopalon vaikutukset Kolkanjokeen vähäisiä

Kesäkuun puolenvälin tienoilla paloi Mikkolan sikalan varastorakennus, missä oli mm. lannoitteita. Pirkanmaan ELY-keskus otti alapuolisesta vesistöstä vesinäytteitä. Varasto sijaitsi kolkanjoen valuma-alueella. Alla yhteenveto näytetuloksista:

Sammutusvesien vaikutus näkyi näytteenottoajankohtana lievästi Vanhajokeen laskevassa ojassa. Vaikutuksia ei ollut enää havaittavissa Kolkanjoessa. Vanhajokeen laskevan ojan ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita, ja ojassa näkyy vahvasti lannoitusvaikutus. Suuret ravinnepitoisuudet voivat osittain olla seurausta sammutusveteen liuenneesta palorakennuksessa sijainneesta typpilannoitteesta. Ojan ravinnepitoisten vesien myötä fosforipitoisuus Kolkanjoessa kasvaa verrattuna Pengerjokeen. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedenlaatu on kuitenkin jo Pengerjoessa erittäin rehevää.

Koko tutkimuksen yhteenveto

Vuosikokous 2.8.2020 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 2.8.2020 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

Tulva ennätyskorkeudessa

Nookoorissa vesi virtaa vauhdilla. (kuva: Toivo Miettinen)

Viikonvaihteen sateet nostivat tulvat ennätyskorkeuteen. Nuutajärven vedenpinta oli 17,66 (100,15 mpy)  ja Kortejärven pinta 17,40 (99,89 mpy). Rutajärvi on korkeudessa 17,56 (100,05 mpy). Nousu näyttää tasaantuneen, mutta ei aivan hiipunut vielä. Nokoorin padon luukut ovat olleet apposen auki marraskuusta lähtien.

Enää tuskin tulee kovin kattavaa lumipeitettä. Eli lumen sulamisesta johtuvaa tulvaa tuskin tulee. Kunhan nyt selvitään näistäkin ylivesistä. Koko Etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa jokien vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun viikonlopun tulvahuippujen jälkeen. Myös Kokemäenjoen alajuoksulla vesi on noussut monissa paikoissa pellolle.

Lähipäiville ja erikoisesti öisin on luvattu pakkasta. Kannattaa ehdottomasti tarkistaa veneiden sijainti ja vedesssä olevien rakenteiden kunto. Ylipäätään pitää selvittää onko varusteita jäänyt myös vesirajaan syksyllä.

Vesistön ympäristövaikutusraportti valmis

Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama luontoraportti on vamis. Raportissa todetaan mm seuraavaa:

Tämän työn keskeinen johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen myötä säännöstelyvaihtoehto 2 on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven luontoarvojen kannalta selvästi vaihtoehtoa 1 parempi. Ilmastonmuutoksen ja muiden järveä rehevöittävien tekijöiden vuoksi erityisesti Kortejärven elinympäristöjen umpeenkasvu tulee kuitenkin myös vaihtoehdon 2 mukaisella säännöstelykäytännöllä jatkumaan ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna jopa kiihtymään. Ilmastonmuutos kasvattaa järvien ravinnehuuhtoumaa ja sateet ja lämpötilan nousu voimistavat järvien rehevöitymistä. Myös kasvukauden piteneminen edistää kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua.

Mikäli Kortejärven luusua kasvaa umpeen, Nokoorinkosken padon ja Kortejärven välisen jokiuoman vetokyky heikkenee ja padon merkitys säännöstelyssä häviää.  Järven umpeenkasvu heikentää myös Kortejärven ja Rutajärven välisen uoman vetokykyä ilman ruoppauksia, mikä puolestaan heikentää Kortejärven veden vaihtuvuutta ja laatua. Erityisesti Kortejärven luontoarvojen säilyttämiseksi tulisikin tarkastella mahdollisuutta muuttaa säännöstelylupaa nostamalla kasvukauden aikaista alavedenkorkeutta.

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Koko raportti

Talvitulva vakava riesa

Talvitulva on taas noussut ennätyskorkealle. Kaikki padotusluukut ovat olleet jo pitkään auki, mutta siitä huolimatta vedenpinta on jatkanut nousuaan. Maaperä on läpeensä vettynyt eikä se enää ime vettä. Sateet valuvat pintavetenä vesistöön. Nousu näyttää tosin nyt (noin 25.12.2019) viimein taittuneen. Nuutajärven ja padon korkeusero on taas melkein metri, mikä merkitsee sitä, että joet eivät vain vedä. Täytyy toivoa, että luukut eivät jäädy yläasentoon, koska talvella niitä ei pysty säätämään. Jäähyhmä padolla voi myös hidastaa vedenpinnan laskua. Toki vielä ollaan juuri ja juuri sallitun yliveden alapuolella. Koko Kokemäenjoen vesistö tulvii. Samoin useimmat Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöt.

Tuulensuun tie Nuutajärven länsipäässä joulukuu 2019 (kuva: Toivo Miettinen)

Pintavesi jäähtyy, syyskierto käynnistyy

 

Kuva: jouko Kokko

Pintaveden lämpötila lähenee +4 astetta. Silloin vesi on raskaimmillaan. Kylmä hapekas pintavesi alkaa painua pohjalle ja sieltä nousee lämpimämpää vettä pintaan. Ilmiötä kutsutaan täyskierroksi. Sen ansiosta järven happitilanne pohjan läheisyydessä on talvella parempi. Ilmiön edellytyksenä on se, että järven vesi on kerrostunutta eli siinä on lämpötilaeroja. Meillä kerrostuneisuutta on Rutajärvessä ja toisinaan Nuutajärvessä. Matalassa järvessä kerrostuneisuus riippuu mm. tuulista. Keväällä se tapahtuu toisinpäin. Lämpenevä pintavesi lämpenee +4 asteeseen ja painuu pohjalle ja pohjalta kumpuaa talvella jäähtynyttä kylmempää vettä pinnalle.

Asukaskyselyn tulokset valmistuneet

Vesi on taas tänä vuonna alhaalla.

Kyselyn sekä asukastilaisuuden yhteenvedot ovat nyt valmistuneet ja ne ovat saatavissa

www.ymparisto.fi/saannostely/urjala

Vastaajia: 184, joista 81 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia

Eniten vastaajia oli Rutajärven (112) alueelta, Nuutajärveltä 32, Kortejärveltä 13, Honkolanjoelta 4 ja muuta aluetta koskevia 14. Suurin osa, 62 % vastaajista omistaa alueella vapaa-ajan asunnon

Yli 90 % vastaajista kokee vesistön tilan huolestuttavana. Tyytyväisiä vesien tilaan on 7 % vastaajista. Lähes puolet kokee vedenlaadun olleen kuluneena vuonna jonkin verran tai paljon huonompi viime vuosiin verrattuna. Suurin osa vastanneista kokee, ettei vesistön tila ole parantunut, vaan päinvastoin heikentynyt vesistön läheisyydessä oleskeluaikana.

Järviin toivotaan lisää vettä ja veden korkeudenvaihtelun tasaamista. Vedenpinnan korkeuksien koetaan olevan aivan tai jonkin verran liian alhaalla etenkin keväisin ja syksyisin.

Lähes kaikki nuutajärveläiset vastaajat ovat huolissaan Nuutajärven tilasta. Vedenlaatu on ollut viime vuosiin verrattuna huonompi ja valtaosan mielestä heikentynyt vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. 2/3 vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon. Lisäksi vastaajat kokevat, että kalapyydysten likaantuminen ja rantojen liettyminen on lisääntynyt.

Lähes kaikki rutajärveläiset vastaajat ovat huolissaan Rutajärven tilasta. Vedenlaatu on vastaajien enemmistön mukaan huonontunut vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. 2/3 vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon. Lisäksi vastaajat kokevat, että kalapyydysten likaantuminen ja rantojen liettyminen on lisääntynyt.

Lähes kaikki kortejärveläiset vastaajat ovat huolissaan Kortejärven tilasta. Vedenlaatu on vastaajien mukaan pysynyt samana tai jonkin verran huonontunut vesistöllä oloaikana. Vesikasvillisuus ja levien massaesiintymät ovat lisääntyneet ja useimmat ovat jo tottuneet veden sameuteen. Lähes puolet vastaajista kokee vedenlaadun vaihtelevan kesäisin paljon.

Jätevesijärjestelmät kuntoon 31.10.2019 mennessä

Kiinteistön sijaitessa pohjavesialueella tai enintään sadan metrin päässä vesistöstä tulee puhdistusvelvoitteet täyttävä jätevesijärjestelmä olla käytössä 31.10.2019 mennessä. Muilla alueilla jätevesijärjestelmä tulee kunnostaa seuraavan suuren remontin yhteydessä. Ensin kannattaa selvittää mahdollisuus liittyä kunnan viemäriverkkoon. Toimiva jätevesijärjestelmä on aina satsaus oman lähiympäristön ja talousvesikaivojen tilaan.

Perinteisillä kesämökeillä ei vesikalusteita yleensä juuri ole. Vesi tuodaan saunalle ja keittiöön ämpärillä kantaen tai pienellä pumpulla. Syntyvien jätevesien määrä on vähäinen ja niiden käsitteleminen on helppoa ja edullista. Varsinaisia puhdistusvaatimuksia ei vähäisille vesille ole. Riittää, että ne imeytetään hallitusti maaperään. Vesikalusteiden lisääntyessä kasvavat myös vaatimukset jätevesien käsittelyn suhteen.

Saunan pesuvesillä tarkoitetaan pelkästään saunomisessa ja peseytymisessä muodostuvia jätevesiä. Pesuvesi sisältää lähinnä pesuaineita ja ihosta irronnutta rasvaa ja roskia. Kantovedellisen saunan, jossa kaikki käyttövesi lämmitetään padassa, peseytymisvedet voi imeyttää hallitusti maahan. Jos saunassa on suihku, tulee pesuvesien käsittelyvaatimukset varmistaa kunnasta. Hyvin lähellä rantaa sijaitsevien saunojen pesuvedet kannattaa pumpata pienen uppopumpun avulla kauemmaksi rannasta. esim. mökin jätevesijärjestelmään.

Käsitiskin ja -pyykin vedet sisältävät yleensä enemmän ympäristöä kuormittavia aineita kuin pelkät peseytymisvedet. Tiskivesien mukana tuleva rasva tukkii imeytysjärjestelmän helposti. Käsitiski- ja pyykkivedet kannattaa ohjata ennen imeytystä pieneen saostussäiliöön. Saostussäiliö on pohjastaan umpinainen säiliö, jossa kiintoaineksen ja rasvan kulkeutuminen eteenpäin on rakenteellisesti estetty. Saostussäiliöstä vedet ohjataan esim. imeytyskaivoon. Heikommin vettä imevässä maaperässä imeytyspinta-alaa voidaan lisätä imeytysputkella kaivon perässä. Vedet voidaan käsitellä myös pesuvesisuodattimessa.

Jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä, jos mökillä on käytössä sähkötoiminen lämminvesivaraaja, suihku, tiski- tai pyykkikone. Tällöin jätevedet tulee käsitellä ympäristönsuojelulain (527/2014) vaatimusten mukaisesti ja saneeraustoimille tulee hakea lupa kunnasta. Ranta- ym. erityisalueilla on usein myös tiukempia kunnallisia määräyksiä.

Varustellummilla mökeillä jätevedenkäsittelyjärjestelmät ovat samoja kuin ympärivuotisessa asumisessa. Epäsäännöllinen käyttö rajoittaa kuitenkin soveltuvia järjestelmävaihtoehtoja ja tuo lisähaasteita järjestelmän suunnittelulle. Käymälä- ja pesuvedet kannattaa johtaa erillisissä putkistoissa mökin ulkopuolelle, jolloin ne on mahdollista käsitellä joko yhdessä tai erikseen. Sisäkuivakäymälä lisää asumismukavuutta tuomatta lisätarpeita muulle jätevesien käsittelylle.

Harmaavesisuodatin on tehdasvalmisteinen laite, jossa pesu- ja tiskivedet puhdistuvat valuessaan esimerkiksi suodatin materiaalin läpi. Suodatinmateriaali voi olla mm. turvetta, purua tai muuta materiaalia. Puhdistuminen voi perustua myös jäteveden ilmastamiseen. Harmaavesisuodattimissa on paljon valinnanvaraa kapasiteetin ja toimintaperiaatteen suhteen. Laitetta valittaessa tulee kiinnittää huomiota asennustapaan, sähkön tarpeeseen, talvikäytön soveltuvuuteen, tarvittavaan kausihuoltoon ja huoltoväliin.

Lähde KVVY: https://kvvy.fi/yhdistys/jatevesi/

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) tarjoaa maksutonta ja puolueetonta jätevesineuvontaa kesällä 2019

Projektiasiantuntija Laura Virtanen, laura.virtanen@kvvy.fi, puh. 050 476 3500

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie, lauri.sillantie@kvvy.fi, puh. 050 570 9511

Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke on edennyt kesän aikana

Raivaustöitä NJ kosteikolla

Raivaustyöt ovat alkaneet Nuutajärjen kartanon kosteikolla (kuva: Anders Koponen).

 

Nuutajärven kartanon kosteikon rakentaminen on jo täydessä vauhdissa. Kosteikko on kaksi -osainen: toinen osa tulee kartanon ja Nuutajärventien välisen pellon laitaan ja toinen osa lähelle Nuutajoen suualueen ranta-aluetta. Tmi Tero Hölttä on tehnyt raivauksia kosteikkoalueella ja Maanrakennustyöt Markku Laurila aloitta kaivuutyöt viikolla 31.

Järven länsipäätyyn laskevan Mustaojan ympärillä tehdään vielä loppukesän aikana maastomittauksia, joiden perusteella uoman luonnonmukaista kunnostamista voidaan syksyn aikana suunnitella.

Kosteikkojen rakentaminen Nuutajärven soistuville rannoille edellytti viitasammakkoselvityksen teettämisen. Selvitys on valmistunut, yksi viitasammakoiden kutualue löytyi mutta selvityksessä kuitenkin todettiin, ettei suunnitelluilla ja kaavailuilla kosteikoilla ole haitallisia vaikutuksia viitasammakoiden elinoloihin.

Anders Koponen