Uutiset


Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 käyttöön

Ilmatieteen laitos ottaa käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden lokakuun alussa. Ilmastollisella vertailukaudella tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä.

Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joiden avulla nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin eli muun muassa verrata, oliko mennyt kuukausi tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi. Lisäksi tilastoja voidaan käyttää ennakoimaan, minkälaista sää on todennäköisimmin tiettyyn aikaan vuodesta tai millaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.

Nyt käyttöön otettavan vertailukauden Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli vuosien 1981–2010 jaksoa lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut jo noin 1,3 astetta. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa.

Vuotuinen sademäärä Suomessa on noin 609 millimetriä. Sademäärät ovat kasvaneet edelliseen eli vuosien 1981–2010 jaksoon nähden noin kaksi prosenttia ja jaksoon 1961–1990 nähden noin yhdeksän prosenttia. Kasvu on ollut suurinta talvikuukausina joulukuusta helmikuuhun. Elokuussa sademäärät ovat puolestaan pienentyneet.

Havaitut muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla kymmenen vuoden takaiseen edelliseen vertailukauteen verrattuna. Pysyvän lumipeitteen pituus on niin ikään lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.

viitattu 30.9.2021 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4ZVF9Heq16031BOnJ6ZAqs

Kortejärven vesimittarin korkeuteen korjaus

ELY-keskus on tehnyt korjauksen Kortejärven vedenkorkeuden anturilukemaan. Lukemaan oli kertynyt virhettä vuodenvaihteen jälkeen, todennäköisesti anturin liikkumisen takia. Tästä johtuu, että vesistömallissa näyttää vedenkorkeus hyppäävän 7 senttiä alaspäin.

27.09.2021;15:30;99,360;
27.09.2021;15:15;99,360;
27.09.2021;15:00;99,360;
27.09.2021;14:45;99,360;
27.09.2021;14:30;99,360;
27.09.2021;14:15;99,360;
27.09.2021;14:00;99,360;
27.09.2021;13:45;99,360;
27.09.2021;13:30;99,430;
27.09.2021;13:15;99,430;
27.09.2021;13:00;99,430;
27.09.2021;12:45;99,430;
27.09.2021;12:30;99,430;
27.09.2021;12:15;99,430;
27.09.2021;12:00;99,430;

Vesimittarin nettiosoite

Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke sai jatkorahoituksen

Hanke koskee uutta toimenpidettä hankkeessa Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke, vaihe 1. Hankkeelle on myönnetty valtionavustus päätöksellä PIRELY/9326/2018 4.4.2019. Hankkeessa on suoritettu mm. seuraavat toimenpiteet:

  1. Järven länsipuolen valuma-alueella on aktivoitu Mustaojan ojitusyhteisö ja laadittu Mustaojan peruskunnostussuunnitelma. Peruskunnostus etenee nyt kosteikkoa lukuun ottamatta ojitusyhteisön vetämänä.
  2. Nuutajärven kartanon kosteikko on rakennettu.
  3. Nuutajärven valuma-alueselvitys ja kunnostuskohteiden kartoitus itäisellä valuma-alueella.

Hankkeen saavutuksina voidaan myös mainita järven eteläpuolelle suunniteltu kosteikko, jonka on Nuutajärven kartanon kosteikon rakentamisesta innoittaneena suunnitteluttanut Nuorten Kotkien Keskusliitto.

Aineistojen analyysimenetelmillä (mm. VEMALA ja KUTOVA) Nuutajärven valuma-alueelle on määritelty mm. sopivat peltolohkot eroosiolta suojaaviin viljelymenetelmiin, peltolohkot, jotka soveltuvat rakennekalkin levitykseen, peltolohkot, joille ei suositella lannan levitystä, tai joilla tulee noudattaa erityistä huolellisuutta sekä mahdolliset vedenpuhdistus- tai veden pidätysrakenteiden sijoituskohteet.

Käynnistyvässä hankkeessa tarkennetaan kohteet maastokäynneillä ja -mittauksilla, valitaan sopivat menetelmät ja käynnistetään keskustelut maanomistajien kanssa toimenpiteiden toteuttamiseksi. Toteuttamiskelpoisista kohteista laaditaan toiminta- tai toteutussuunnitelmat. Kunnostustoimenpiteiden suunnittelun kustannusarvio on 5.000€ ja työ tehdään vuoden 2021 aikana. Suojeluyhdistyksen oma rahoitus on 2.500€ ja Ympäristöhallinnon harkinnanvarainen valtionavustus 2.500€.

Järviketjun säännöstelyä selvitetään taas

Viime vuonna valmistui Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Urjalan kunnan yhteinen vesistön ympäristövaikutusraportti. Silloin tarkasteltiin järviketjun vedenkorkeuksia lähinnä kahden vaihtoehdon pohjalta:
1. Säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.
2. Säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).
Joista jälkimmäinen vaihtoehto näytti luonnon kannalta paremmalta.

Selvitystä on jatkettu. Nyt tarkastelussa on mukana useampia vaihtoehtoja. Lisäksi mukana on pohjapato vaihtoehto, jolloin säännöstely lakkaisi. Pöydällä ovat myös nykyisten säännöstelymääräysten päivittäminen. Selvityksessä tarkastellaan veden pinnan säännöstelyn ja mahdollisen säännöstelystä luopumisen vaikutuksia muun muassa alueen eri maankäyttömuotoihin ja vesiluontoon. Ilmastonmuutos näkyy jo nyt vesistön käyttäytymisessä. Kevätsulaminen on aikaistunut, lumen vesiarvo on laskenut, talvisateet ovat yleistyneet, kesällä on entistä pitempiä hellejaksoja, ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, vuoden poikkeavat toisistaan jne. Nykyisin voimassa olevat määräykset eivät enää vastaa tilannetta tältäkään osin.

Selvityksen valmistuttua neuvotellaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen saamiseksi tarvittavista muutoksista.

Suojeluyhdistys on tukenut selvitystä mm. toimittamalla sille tietoja vedenkorkeuksista vuosien varrella.

Leijonat avasivat Nuutajoen

Urjalan Lions club poisti talkoilla Nuutajokeen kaatuneet puut. Puut ovat olleet jo vuosien ajan veneilijöiden riesana ja tukkineet vesireitin Nuutajärven ja Rutajärven välillä. Kaatuneiden puiden raivaaminen kuuluu ensisijaisesti maanomistajille.

Leijonat jatkoivat vielä lisää vesistön kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Talkooväki rakensi Nuutajärven kartanon kosteikon settipadolle ylityssillan. Lisää kuvia yhdistyksen fb-sivustolla. Hienoa Leijonat!

Urjalan Lions clubin jäsenet poistamassa Nuutajokeen kaatuneita puita (kuva: Riku Rantala).

Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Vesistön ympäristövaikutusraportti valmis

Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama luontoraportti on vamis. Raportissa todetaan mm seuraavaa:

Tämän työn keskeinen johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen myötä säännöstelyvaihtoehto 2 on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven luontoarvojen kannalta selvästi vaihtoehtoa 1 parempi. Ilmastonmuutoksen ja muiden järveä rehevöittävien tekijöiden vuoksi erityisesti Kortejärven elinympäristöjen umpeenkasvu tulee kuitenkin myös vaihtoehdon 2 mukaisella säännöstelykäytännöllä jatkumaan ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna jopa kiihtymään. Ilmastonmuutos kasvattaa järvien ravinnehuuhtoumaa ja sateet ja lämpötilan nousu voimistavat järvien rehevöitymistä. Myös kasvukauden piteneminen edistää kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua.

Mikäli Kortejärven luusua kasvaa umpeen, Nokoorinkosken padon ja Kortejärven välisen jokiuoman vetokyky heikkenee ja padon merkitys säännöstelyssä häviää.  Järven umpeenkasvu heikentää myös Kortejärven ja Rutajärven välisen uoman vetokykyä ilman ruoppauksia, mikä puolestaan heikentää Kortejärven veden vaihtuvuutta ja laatua. Erityisesti Kortejärven luontoarvojen säilyttämiseksi tulisikin tarkastella mahdollisuutta muuttaa säännöstelylupaa nostamalla kasvukauden aikaista alavedenkorkeutta.

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Koko raportti

Talvitulva vakava riesa

Talvitulva on taas noussut ennätyskorkealle. Kaikki padotusluukut ovat olleet jo pitkään auki, mutta siitä huolimatta vedenpinta on jatkanut nousuaan. Maaperä on läpeensä vettynyt eikä se enää ime vettä. Sateet valuvat pintavetenä vesistöön. Nousu näyttää tosin nyt (noin 25.12.2019) viimein taittuneen. Nuutajärven ja padon korkeusero on taas melkein metri, mikä merkitsee sitä, että joet eivät vain vedä. Täytyy toivoa, että luukut eivät jäädy yläasentoon, koska talvella niitä ei pysty säätämään. Jäähyhmä padolla voi myös hidastaa vedenpinnan laskua. Toki vielä ollaan juuri ja juuri sallitun yliveden alapuolella. Koko Kokemäenjoen vesistö tulvii. Samoin useimmat Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöt.

Tuulensuun tie Nuutajärven länsipäässä joulukuu 2019 (kuva: Toivo Miettinen)

Nuutajärven kokonaisvaltainen kunnostushanke on edennyt kesän aikana

Raivaustöitä NJ kosteikolla

Raivaustyöt ovat alkaneet Nuutajärjen kartanon kosteikolla (kuva: Anders Koponen).

 

Nuutajärven kartanon kosteikon rakentaminen on jo täydessä vauhdissa. Kosteikko on kaksi -osainen: toinen osa tulee kartanon ja Nuutajärventien välisen pellon laitaan ja toinen osa lähelle Nuutajoen suualueen ranta-aluetta. Tmi Tero Hölttä on tehnyt raivauksia kosteikkoalueella ja Maanrakennustyöt Markku Laurila aloitta kaivuutyöt viikolla 31.

Järven länsipäätyyn laskevan Mustaojan ympärillä tehdään vielä loppukesän aikana maastomittauksia, joiden perusteella uoman luonnonmukaista kunnostamista voidaan syksyn aikana suunnitella.

Kosteikkojen rakentaminen Nuutajärven soistuville rannoille edellytti viitasammakkoselvityksen teettämisen. Selvitys on valmistunut, yksi viitasammakoiden kutualue löytyi mutta selvityksessä kuitenkin todettiin, ettei suunnitelluilla ja kaavailuilla kosteikoilla ole haitallisia vaikutuksia viitasammakoiden elinoloihin.

Anders Koponen

 

Lupa kummikeräykselle Nuutajärvellä

1) rahankeräysluvan saaja; Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

2) rahankeräysluvan myöntäjä; Sisä-Suomen poliisilaitos / Sastamalan poliisiasema.

3) luvan numero ja myöntämisajankohta; RA/2019/473, 27.5.2019.

4) keräyksen toimeenpanoaika; 01.06.2019 – 31.05.2020.

5) keräyksen toimeenpanoalue; Urjala.

6) kerättävien varojen käyttötarkoitus;

Nuutajärven kunnostushankkeen omarahoitusosuuden täydennyskeräys. Hankkeelle ovat myöntäneet avustusta sekä Pirkanmaan ELY-keskus, että Urjalan kunta. Tuen edellytyksenä omavastuuosuus.

http://airanne.net/toiminta/kunnostushankkeet/nuutajarven-kokonaisvaltainenkunnostushanke/

Kerättävät varat käytetään Nuutajärven kokonaisvaltaisen kunnostussuunnitelman rahoittamiseen vuosina 2019 – 2020.

7) aika, jonka kuluessa kerättävät varat on tarkoitus käyttää; ei erillistä määräystä.

8) rahankeräyksen käytännön toimeenpanija, jos sellainen on määrätty;

Nuuta- Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry.