Uutiset


Järviketjun säännöstely arvioidaan

Pirkanmaan ely-keskuksen Y-vastuualueen vesiyksikkö on teettämässä konsulttityönä Urjalan Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelylle vaihtoehtotarkastelun.  Työllä on tavoitteena selvittää järviketjua koskevien säännöstelylupien päivitystarve ilmastonmuutoksen huomioivaksi.  Työ sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja, joille on laadittu karkea vaikutusten arviointi. Tehtävä on 2-osainen, joista osa 1 sisältää kolme tehtäväkokonaisuutta (a-c):
Osa 1: a. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa em. järvien nykyiseen säännöstelylupaan.  Tarkastelussa tulee ottaa kantaa siihen, onko lupa edelleen toimiva ja missä tilanteissa luvan näkökulmasta muutosta tarvittaisiin.  Konsultin käytössä on Suomen ympäristökeskuksen laatimat laskelmat ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvien tulovirtaamiin ja vedenkorkeuksiin.
b. Em. järvien käyttäjille ja ranta-asukkaille kohdennettu kysely (sähköinen + posti), jossa tiedustellaan rannan käyttäjien näkemyksiä nykyisestä järvien säännöstelyistä ja vedenkorkeuksista sekä näkemyksiä vedenlaadusta, virkistyskäytöstä sekä järvien käytöstä elinkeinon harjoittamiseen. Sähköiseen kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka käyttävät kyseisiä järviä ja postikysely toimitetaan rantakiinteistöjen omistajille.
Työn tarkoituksena on selvittää, mihin asioihin muutosta halutaan vai onko muutokselle lainkaan tarvetta.  Kyselyllä selvitetään myös näkemystä nykyisen säännöstelyrakenteen muuttamisesta (esim. suhtautumista pohjapatoratkaisuun) ja kalankulun mahdollistamisesta (kalatiet/vastaavat rakenteet).
c. Asukastilaisuuden järjestäminen Urjalan kunnan alueella.  Tilaisuudessa kuullaan asukkaiden näkemyksiä ja muutosehdotuksia järvien säännöstelystä ym. sekä käydään läpi säännöstelyn nykytilannetta suhteessa ilmastonmuutoslaskelmiin.
Osa 2: Konsultti laatii Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelyille vaihtoehtotarkastelun, jossa muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden säännöstelyjen toteuttamiseksi.  Vaihtoehtojen muodostamisessa hyödynnetään osan 1 tuloksia.  Ehdotetut vaihtoehdot ovat seuraavat:
VE 0 Nykytila – Säännöstely hoidetaan nykyisellä rakenteella ja nykyisellä säännöstelyluvalla.
VE 1 Säännöstelyluvan muutos – Säännöstelyrakenne pysyy nykyisellään (korjattuna), mutta säännöstelylupaa päivitetään ilmastonmuutos huomioiden.  Vaihtoehdossa tarkastellaan myös kalakulun mahdollistaminen.
VE 2 Pohjapatoratkaisu – Nykyinen säännöstelyrakenne puretaan ja korvataan pohjapadolla tai useammilla pohjapadoilla.  Tässä tilanteessa järviketjun säännöstely lakkaa, mutta padon suunnittelulla pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin vallinneet vedenkorkeudet.  Rakenne mahdollistaa kalankulun.
Vaihtoehdoille laaditaan karkea vaikutusten arviointi hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi vesien eri käyttömuodot huomioiden luontovaikutukset mukaan lukien.  Vaikutusten arvioinnissa tulee tunnistaa keskeisimmät intressitahot ja niihin kohdistuvat hyödyt ja haitat.  Tarkastelun tulee tuottaa tilaajalle riittävät tiedot toteuttamiskelpoisimman vaihtoehdon valitsemiseksi jatkotarkasteluita varten.  Selvitys toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Ole tarkkana, että pääset ilmoittamaan mielipiteesi vedenkorkeuksista!

AVI hylkäsi Kuisman hakemuksen Nokorin padon juoksutuksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.

Rutajärven verkkokoekalastus vuonna 2017

Koekalastuksen on tilannut Tarpianjoen kalastusalue. Kalastusalueen lisäksi hanketta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus ja Urjalankylän osakaskunta. Tutkimuksen teki Hämeen kalatalouskeskus.

Rutajärven kalakannan rakenne (särkikalojen runsaus) on melko tyypillinen reheville järville. Yksikkösaalis on kuitenkin melko alhainen verrattuna moniin muihin reheviin vesistöihin. Petokalojen määrä on järven rehevyyden perusteella odotettua korkeampi, vaikka koekalastusten perusteella saatu tulos lienee hauen huonon pyydettävyyden vuoksi selvästi aliarvioitu.

Verrattuna Rutajärven edelliseen koekalastukseen (2005) särkikalojen osuus on selvästi laskenut (62,3 -> 48,8 %). Petokalojen osuus lienee pysynyt melko samalla tasolla. Ehkä merkittävin ero löytyy kuitenkin kuoreen kohdalta. Vuonna 2005 kuoreen yksikkösaalis oli vain 1 kpl/vy ja 4,8g/vy. Nyt yksikkösaaliiksi saatiin 19 kpl/vy ja 59 g/vy, joten kannan on täytynyt runsastua huomattavasti 12 vuoden takaisesta.

Koekalastuksissa havaittiin kuhalle sopivaa ravintoa erittäin paljon, varsinkin kun kuhan suosiman kuoreen kanta on vahva, mutta liian tiheä kuhakanta voi hyvässäkin ravintotilanteessa olla kasvua rajoittava tekijä. Erityisesti pientä kuhaa järvessä näyttäisikin olevan runsaasti.

Tämän koekalastuksen perusteella annettavat suositukset:

1) Kuhan kasvuselvitys vuonna 2018. Aineistonkeruu talvella-keväällä 2017-2018. Tällöin tulokset ehtivät tulevaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. 2) Nykyisten solmuväli- ja rauhoituspäätösten jatkaminen, kunnes uudessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa laaditaan linja tuleville vuosille. 3) Kuhaistutusten lopettaminen ainakin kunnes tiedetään kuhan kasvun ja luonnollisen lisääntymisen tilanne. 4) Ei tarvetta hoitokalastuksille.

Koko raportti. Rutajärven verkkokoekalastusraportti 2017. Hämeen kalatalouskeskus.

Nuutajärven valuma-alueen ravinnekuormitus syksyllä 2017

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry tilasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä syksyllä 2017 vesistönäytteenoton koskien Nuutajärveen laskevia oja- ja jokivesiä. Ojavesien veden laadun ja niiden aiheuttaman, Nuutajärveen kohdistuvan kuormituksen perusteella voidaan arvioida Nuutajärven kuormitukseen vaikuttavia osatekijöitä sekä priorisoida mahdollisia kunnostustoimenpiteitä. Nuutajärven kunnolla on ratkaiseva merkitys alapuolisten Rutajärven ja Kortejärven tilaan.

Näytteenotto ajoittui melko hyvin syksyn ylivirtaamakauteen, sillä etenkin lokakuun puolenvälin tienoilla simuloidut valumat Nuutajoen valuma-alueella olivat koko vuoden suurimpia.

Ihanajoesta ja Mustaojasta tuli havaintoajankohtana yhteensä lähes 13 kg fosforia Nuutajärveen päivässä. Määrä vastaa lähes 6000 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää.

Pääosa Mustaojan (Nuutajärven länsipää) rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2150 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Mustaojan fosforivirtaama kasvaa voimakkaasti alajuoksulla, sillä yläpuolen havaintopaikkojen yhteenlaskettu fosforivirtaama muodosta ainoastaan 37 % Tourunkulmantien sillan kohdalla havaitusta fosforivirtaamasta. Nettokuormituksen suhteen vielä suurempi kuormitusosuus syntyy vasta ojan alajuoksulla.

Ihanajoen (Nuutajärven itäpää) ravinnevirtaamat 17.10.2017 havaintokerralla ovat vielä jonkin verran suurempia. Hetkellinen fosforivirtaama Maunulan liittymäsillan kohdalla oli noin 7 kg päivässä typpivirtaaman ollessa luokkaa 96 kg/d. Kallensillanojasta tullut fosforimäärä muodosti enintään neljäsosan Ihanajoen fosforivirtaamasta Maunulan liittymäsillan kohdalla, typen osalta Kallensillanojan osuus oli alle viidesosan.

Nettokuormituslaskelmassa ravinnepitoisuuksista on vähennetty luonnontilaiselta maa-alueelta huuhtoutuvien vesien keskimääräinen ravinnepitoisuus (20μgP/l, 600 μg N/l) eli luonnonhuuhtouma. Nettokuormitus vastaa siis ihmistoiminnasta peräisin olevaa kuormitusosuutta. Ihanajoen nettokuorma Maunulan sillan kohdalla on noin 6 kg P/d ja 58 kg N/d. Pääosa rehevöitymistä aiheuttavasta fosforikuormasta on siten ihmistoiminnan aiheuttamaa. Asukasvastineluvuksi muutettuna kuormitus vastaa noin 2600 ihmisen puhdistamattomien jätevesien fosforikuormaa.

Koko raportti