Ajankohtaista


Rujärvikin jäässä

Rutajärvikin on ohuelti jäässä. Keskellä ulappaa on vielä muutamia sulia paikkoja. Voi olla, että jos tulee kova tuuli, jää vielä pirstoutuu. Vedenpinta on edelleen korkealla 17,25, vaikka kaikki luukut Nokoorissa ovat auki. Toivottavasti ne eivät jäädy tähän asentoon. Padolle voi myös muodostua hyydepato pohjaan. Silloin vedenkorkeuden hallitseminen on todella vaikeaa. Sulan reunalla lepäili vielä muutamia joutsenia.

Nuutajärvi jäässä.

Nuutajärvi sai yhtenäisen jääkannen 15-16.12.2015 välisenä yönä. Sitten siihen satoi ohut lumikerros. Jää oli noin 1 cm vahvuinen vielä 17.12.2012, kun asennettiin virrankehittimet. Tulevana viikonloppuna on ennustettu lämpöasteita, joten jää ilmeisesti vielä sulaa pois.

Vedet kävivät korkealla

Joulukuun alun runsaat sateet nostivat järviemme pinnat keväisiin tulvalukemiin. Vesi nousi alle viikossa puolisen metriä. Tilanne oli seuraava 12.12.2015: Kortejärvi 17,09, Rutajärvi 17,26 ja Nuutajärvi 17,28. Juoksutus on maksimissaan Nokoorin padolla eli noin 8 m3/s. Vesi on jo laskussa. Vedestä osa varmasti nostaa myös vähän pohjavedenpintaa, vaikka vasta sulava lumi tuo pohjavettä runsaammin.

Myöhäissyksyiset rankat sateet sulaan maahan ovat monella tapaa ongelmallisia. Pellot ovat pääosin paljaina ja kynnettyinä, mikä aiheuttaa ravinteiden normaalia suurempaa huuhtoutumista vesistöön. Kasvuston lakastuminen myös nopeuttaa veden virtaamista vesistöön ja saa aikaan nopeita vedenpinnan nousuja. Tosin vesisade jäätyneeseen maahan aiheuttaa vielä enemmän tulvia.

Jos vesistöt jäätyvät veden ollessa näin korkealla, kevätalennus maaliskuun lopussa tasolle 16,50 romahduttaa jääkannen yli puoli metriä alas. Parasta pitää huolta siitä, että etteivät veneet ja muut jäätymiselle arat kalusteet jää veden alle. (taso 17,00 vastaa 99,495 mpy)

Suurin osa Urjalan alueen vesistä virtaa Nokoorinkosken kautta. Nuutajärveen laskevat Matkajärven-Vähäjärven-Kivijärven reitti sekä Mustajärvi ja Valajärvi. Nuutajärvi laskee Nuutajokea pitkin Rutajärveen. Rutajärveen laskevat Kokonjärven vedet Vanhanjärven kautta Kolkanjokea pitkin. Rutajärvi laskee Urjalankylänjokea Kortejärveen. Kortejärvi saa vielä hieman lisävesiä ja laskee Honkolanjokeen. Koko valuma-alue on noin 300 km2.

Nuutajärvelle kaksi virrankehitintä

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry kokeilee uutta menetelmää Nuutajärven vedenlaadun parantamiseksi. Ensi talven ajaksi järven kahteen syvänteeseen asennetaan virrankehittimet, jotka pitävät veden liikkeessä ja siten hapekkaana. Virrankehitin on pieni sähköinen laite, joka sekoittaa potkurilla vettä ja pitää sen pienessä liikkeessä jäätymisen estämiseksi. Virrankehittimiä käytetään yleisesti satama-altaissa pitämässä satamien reuna-alueita sulana talviaikaan.

Virtaus kuljettaa happipitoista vettä syvempiin vesikerroksiin. Samalla hapen kulutus hidastuu merkittävästi vesimassan lämpötilan laskiessa. Myös sisäinen kuormitus vähenee pohjan pinnan pysyessä hapellisena. Fosforia liukenee muutoin takaisin veteen hapettomissa olosuhteissa. Menetelmän (coolox) ideana on saada aikaan järvien happitilanteen kohenemista ja aikaa myöten myös rehevyyden vähenemistä.

Nuutajärveen asennetaan kaksi potkuria, toinen potkuri asennetaan Linnavuoren leirikeskuksen ja toinen Hiidenkallion edustalle. Potkurit asennetaan vähän ennen jääpeitteen syntyä ja otetaan pois jäiden sulettua. Virrankehittimet aiheuttavat sulan, jäätymättömän alueen, jonka laajuus riippuu jäätymisolosuhteista. Sulat merkitään lippusiimoilla ja varoitustauluilla.

Coolox-menetelmää on aiemmin menestyksekkäästi testannut KVVY (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys) mm. Pitkäjärvellä. KVVY toimii myös Nuutajärven hankkeen konsulttina. Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta. Virrankehittimien vaikutusta seurataan näytteenotolla. Näytteillä selvitetään veden happipitoisuus, fosforipitoisuus ja klorofylli, mikä kuvastaa levän määrää. Hanke kestää kaksi vuotta ja jatkosta päätetään tulosten perusteella.

Nuutajärven veden laatu on ongelmallisin järviketjun Nuuta- Ruta- Kortejärvi – ketjussa. Ylimpänä järvenä se vaikuttaa myös alapuolisiin järviin ja vesistöihin.

Myöhäinen leväkukinto

Elokuu oli lämmin ja kuiva. Vesien pinta laski parikymmentä senttiä. Veden lämpötila vaihteli 16- 18 asteen välillä tuulista riippuen. Olipa välillä kaksikinkymmentä astetta.
Viikolla 36 levää alkoi olla ensin haamumaisina hiutaleina ja myöhemmin yhtenäisinä nauhoina suojaisissa lahdissa ja poukamissa tuulettomalla säällä. Yleensä tuuli hajotti esiintymät. 6. päivä levää oli Rutajärvessäkin laajalti koko järvellä hiutaleinla ja suojaisissa paikoissa leveinä nauhoina. Hiutaleiden koko oli jopa 5 senttiä. Seurannut sade ja tuuli hajottivat esiintymät.
Järvissä riittää ravinteita, jotka aiheuttavat sopivissa olosuhteissa leväesiintymiä.

Nuutajärveen laskevien ojien kemikalisointi on aloitettu 3.3.2015.

Ferrisulfaatti liukenee ojaveteen, sitoo pelloilta valuvan sulamisveden mukana tuoman liukoisen fosforin matkalla Nuutajärveen ja siellä vähentää sinileväkukintoja.

Kemikalisointiasemien täyttö on kovaa työtä. Säkki painaa 40 kg. Asemaan menee kerralla viitisen säkkiä, asemia on nyt käytössä seitsemän, täyttö joka toinen päivä sesonkiaikana. Aikaa tähän kuluu kahdelta mieheltä noin 5,5 tuntia päivässä talkootyönä. Säkkejä kannetaan ja käsitellään useita tonneja, jopa yli 6 tonnia, kevään aikana.

Veden laatua seurataan koko ajan. Happamuuden mittausta tehdään jatkuvasti kemikalisointiaseman ylä- ja alajuoksulta.

Yöpakkaset vaikeuttavat Nuutajärveen laskevien ojien kemikalisointiasemien hoitoa. Imeytyssukat jäätyvät ja ne pitää tyhjentää ja pestä. Kemikalisointi on jouduttu tilapäisesti keskeyttämään yöpakkasten ajaksi.

lisää aiheesta

Leväkesä 2014 poikkeuksellinen Urjalassakin

Leutoa talvea 2014 seurasi aikainen ja lämmin kevät. Lunta oli vähän, joten valumavesiä syntyi vähän ja vesistöön liukeni vähänlaisesti ravinteita. Loppukevät olikin sitten melko kolea.

Kesäkuun puolessavälissä Rutajärvessä alkoi esiintyä levää tipluina. Vesi oli tuolloin vielä melko viileää. Rutajärvi on Urjalan puhtaimpia järviä ja normaalisti leväkukinnot alkavat vasta heinäkuussa vesien lämmettyä. Samanaikaisesti huonompikuntoisissa Nuutajärvessä ja Kortejärvessä ei ollut levää.

Vedet lämpenivät heinäkuussa ja levä lähes katosi järvistä. Tosin heinä- elokuun vaihteessa oli taas jonkun verran levää, nyt myös Nuutajärvessä. Vaihtelut olivat nopeita, jopa saman vuorokauden aikana.

Elokuun lopussa sään viilenemisen myötä järvien pintavesikerrokset viilenivät ja sekoittuminen ulottui syvemmälle, mikä toi lisäravinteita pintaveteen. Syyskuun alkuun mennessä havaittiinkin sinilevien runsastumista järvillä. Poikkeuksellisesti kukinta jatkui koko syyskuun kaikilla järvillä. Yleensä se hiipuu vesien kylmetessä. Levää kertyi erityisesti lahtien poukamiin, vaikka selkävedet saattoivat olla puhtaitakin. Yleensä levähuippu sattuu kesän lämpimimpään aikaan heinä – elokuun vaihteeseen. Nyt levää esiintyi runsaimmin alku- ja loppukesästä.

Sinileviä esiintyy kaikenlaisissa vesissä, mutta kukinnan muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät. Tyypillisesti sinileviä pidetään rehevien järvien ongelmana, mutta myös karuissa vesissä voi esiintyä sinilevien muodostamaa kukintaa edellyttäen, että ravinteiden määrä järvessä on riittävä. Lämmin ja tyyni sää edesauttavat sinilevien kukinnan muodostumista.

Tiedot perustuvat Rutajärven Kauniston levätarkkailupisteen ja suojeluyhdistyksen jäsenten havaintoihin eri järviltä.