Ajankohtaista


Levää järvissä

Nuutajärven etelärannalla on kapea levävyö. Rutajärvessä Kajalahden suojaisella sivulla samoin kapea, ohut levävyö. Levää on myös lasitehtaan päässä, etelärannalla. Järven keskiosa on puhdas. Nuutajoessa on myös havaittu levää. Reipas tuuli voisi vielä hajoittaa leväesiintymät.

Viime aikojen runsaat sateet ovat lisänneet ravinteiden liukenemista pelloilta ja muualta luonnosta vesistöön.

Leväpitoista vettä ei tule käyttää löylyvetenä, astianpesuvetenä tai kasvimaan kasteluun. Levämyrkyt eivät poistu keittämällä. Kotieläinten ei pidä antaa juoda levävettä. Pienet lapsen voivat saada iho- tai hengitysoireita.

Kaloja sen sijaan voi syödä rauhassa, mieluusti ei kuitenkaan sisäelimiä. Levämyrkyt kertyvät maksaan.

Vuosikokous 17.7.2016

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 17.7.2016 klo 13.00 Urjalankylän Kaunistossa
Punkalaitumentie 536.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

muista myös

facebook/www.airanne.net

Urjalassa 1640 kesämökkiä

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva_ Jouko Kokko

Vain kolmasosa Urjalan mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1970. Kuva: Jouko Kokko

Urajalassa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa 1640 kesämökkiä.

Mökkien määrä Urjalassa on kasvanut  seuraavasti:

1970 370   mökkiä
1980 572  mökkiä
1990 1112 mökkiä
2000 1442 mökkiä
2015 1640 mökkiä

Koko Suomessa on 501 000 mökkiä ja Pirkanmaalla 45 000. Suomen mökkien keskikoko on 48 neliömetriä ja omistajien keski-ikä 62 vuotta. Mökkimatkojen mediaani on vain 38 km. Yllä olevassa näkyy, että mökkien määrä lähti nousuun 80-luvulla. Mökkien määrän kasvu on hiipunut viime vuosina.

Lähde: Tilastokeskus, kesämökit alueittain tietokanta.

Uusi vesikartta

Uusi Syke:n (Suomen ympäristökeskus) julkaisema vesikartta Suomen pintavesistä ei paljon imartele Urjalaa. Urjalassa on vain muutama hyväksi vesistöksi luokiteltu vesialue, Rutajärvi, Särkijärvi ja Valajärvi. Huonolaatuisia taitaa olla enemmän kuin muualla Pirkanmaalla, esimerkiksi Kokonjärvi, Nuutajärvi ja Nuutäjärveen laskevat purot ja ojat. Välttäviä laadultaan ovat vaikkapa Kolkanjoki ja Vehkajärvi. Kortejärvi laskujokineen on luokiteltu tyydyttäviksi. Huolestuttavaa kartassa on se, että vesistössä ei ole tapahtunut muutosta parempaan vuosien 2008 – 2013 välillä huolimatta monista parantamiseen tähtäävästä toimesta.

Työtä vesistöjemme parissa siis riittää. Siis jatketaan!

Nuutajärven virrankehittimet kesätauolle

Nuutajärven alusveden hapettamiseen tarkoitetut kaksi virrankehitintä pysäytettiin 11. huhtikuuta jäiden lähdön takia. Nyt on edessä potkureiden poistaminen ja apurakenteiden purku.

Lauhan talven takia potkurit olivat käytössä joulukuun 17. päivästä huhtikuun 11. päivään.

Jäämme odottelemaan vesianalyysien tuloksia. Alustavasti näyttää siltä, että happitilanne pohjan lähellä oli melko hyvä koko talven. Mikä merkitsisi sitä, että fosforia ei ole liuennut takaisin veteen.

Ferix-asemat käyntiin

Nuutajärveen laskevien ojien Ferix-asemia käynnistettiin 29.3.2016. Vettä virtaa paikoitellen niin vähän, että kaikkia asemia ei kannata ottaa tänäkään keväänä käyttöön. Koska suurin osa lumista on jo sulanut varsinkin aukeilta paikoilta, ojien virtaamat jäänevät melko lyhytaikaisiksi. Yöpakkaset ovat keväisen fosforin saostamisen pullonkaula ja ongelma. Asemien saostussukat jäätyvät ja niiden puhdistaminen kysyy aikaa ja voimia.