Ajankohtaista


AVI suoritti patotarkastuksen Nokorissa

AVI:n katselmus Nokorissa 28.6.2017. Pirkaanmaan ELY:n edustajilla keltaiset liivit. Ympäristöneuvos Reko Vuotila, AVI, toinen oikealta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suoritti patotarkastuskäynnin Nokorin padolla 28.6.2017. Katsastuksen aiheina olivat Pirkanmaan ELY-keskuksen hakemus lisämääräyksen saamiseksi Nokorinkosken padon kunnossapitoon liittyen sekä Ismo Kuisman hallintopakkohakemus, jonka mukaan lupaviranomaisen tulee kieltää Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä patoamasta vettä Nokorin koskessa. Lisämääräyksessä kaavailtiin Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiön määräämistä padon omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Paikalle oli lisäksi kutsuttu edustajat, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksestä, Ismo Kuisma, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö sekä Honkolan kartano.

Tarkastuksessa kuunneltiin eri osapuolten näkemyksiä vireillä oleviin asioihin sekä tutustuttiin patoon sen kuntoon ja ympäristöön. AVI:sta paikalla olivat ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristötarkastaja Heidi Laakso.

Suojeluyhdistys on pitkään ollut huolestunut Nokorin padon kunnosta. Yhdistys teki vuonna 2012 Hameen ELY-keskukselle tarkastuspyynnön padon kunnosta. Hämeen ELY suoritti patotarkastuksen ja esitti näkemyksensä padon kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Hämeen ELY totesi, padon kunto on niin huono, että padon peruskorjaus on välttämätöntä viivytyksettä. Korjaustarpeessa on sekä energiaväylän patorakenteet että varsinainen säännöstelypato luukkuineen. Yhdistys on myös moneen otteeseen tehnyt pienempiä korjauksia patoon. Suojeluyhdistys on myös paikallisten toimijoiden kanssa ollut esittämässä padon korvaamista pohjapadolla.

Suojeluyhdistys kannattaa omistajan määräämistä Nokorin padolle. Yhdistys on myös tehnyt aloitteita viranomaisille omistajan selvittämiseksi. Samalla kuitenkin suojeluyhdistys esittää, että vedenkorkeuksia koskevat määräykset olisi saatava vastaamaan nykytilannetta. Viime vuosina talviaikaiset tulvat ovat nostaneet vedet monille pelloille, jolloin rantapellot, nimen omaa painuneet pellot, ovat olleet veden alla. Tämä koskee etenkin Nuutajärven länsi- ja itäpäässä olevia peltoaloja. Silti ollaan säännöstelymääräysten alapuolella (siis noudatetaan säännöksiä). Yhdistys on myös kirjelmöinyt painuneista pelloista.

Kuisman hallintopakkohakemuksesta yhdistys toteaa vastineessaan mm: Mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Rakenteet on tehty tälle korkeudelle, onpa se voinut vaikuttaa koko tontin hankintaan. Vesialueen omistajatkaan eivät todennäköisesti hyväksyisi kalavesien merkittävää heikentämistä. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Vuosikokous 16.7.2017 klo 12.00

 

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 16.7.2017 klo 12.00
Urjalankylän entisessä koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

www.airanne.net                  fb/airanne.net

Jäät sulamassa

Jäät ovat puikkoontuneet eivätkä kanna enää. Rannassa on paikasta riippuen sulaa metristä kymmeniin metreihin. Toisaalta veneelläkään ei vielä pääse liikkeelle. Ennen tätä sanottiin kelirikoksi. Yöpakkasten takia jäät paukkuvat nyt iltaisin ja päivisin komeasti.

Kokemäenjoen vesistössä vesipulaa

Vähäluminen talvi ja lumen sulaminen jaksoittanut on aiheuttanut sekä Nuuta-, Ruta- että Kortejärvissä sen, että kevättulvaa ei tullut. Normaalivuosina kevättulva luo sen vesivaraston minkä varassa vesistöjen vesivarat pysyvät kesän yli syyssateisiin. Yleensä kesällä haidunta ylittää sademäärän järvissä. Toistaiseksi vettä järvissämme on siedettävästi, mutta riittääkö se kesän yli on arvaamatonta.

Vesivaje on koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Useilla suurilla järvillä, kuten Näsijärvessä on luovuttu kevätalennuksesta ja juoksutuksia on pienennetty esimerkiksi Valkeakoskella. Aiheesta lisää ympäritö.fi-verkkosivuilla.

Nokorin pohjapadolla laaja kannatus

Vuoden 2016 aikana pidettiin kaksi Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoon kutsumaa kokousta, missä käsiteltiin Nokorin padon korvaamista pohjapadolla. Pohjapato korvaisi nykyaikaisella tavalla huonokuntoisen ja joka tapauksessa piakkoin korjattavaksi joutuvan vanhan padon. Samalla saataisiin säännöstely siirrettyä nykyaikaan.

Neuvottelujen seurauksena suojeluyhdistys teki hankehakemuksen ELY-keskukselle ratkaisun edellytysten ja toteutuksen selvittämisestä. Hakemusta tukivat mm. Urjalan kunta, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö, Honkolan kartano, Urjalankylän osakaskunta, Pirkanmaan ELY-keskus sekä tietysti suojeluyhdistys.

Hanke ei kuitenkaan ole vielä käynnistynyt, koska laskuyhtiö ei ole pitänyt kokousta ottaakseen kantaa asiaan.

COOLOX-kokeilu paransi Nuutajärven happitilannetta

COOLOX menetelmän ideana on viilentää ja sekoittaa vesimassaa, jolloin hapekasta pintavettä kulkeutuu vähitellen alusveteen saakka vieden happea mukanaan. Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry aloitti COOLOX-kokeilun Nuutajärvessä talvella 2016. Alustavien tulosten mukaan viilentävä vaikutus ei ollut merkittävä järven suuren koon takia. Laitteistojen kohdalla ei toisaalta todettu normaalia lämpötilan nousua kevättä kohti.

Happitilanne oli vertailuvuosiin nähden hieman parempi (raportti). Olennaista oli pohjanläheisen veden hapellisuus, joka estää raudan pelkistymisen ja sisäisen kuormituksen käynnistymisen. Ainakin fosforipitoisuus laski selvästi kevättä kohti. Valitettavaa on, että fosforipitoisuus palautui kesän aikana edellisvuosien tasolle, joten virkistyskäytön kannalta tärkeään kesätilanteeseen tällä ei ollut vaikutuksia.

Kokeiluja on syytä jatkaa muutamia vuosia pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi. Järven suuren koon takia laitemäärä oli jo ennakolta arvioituna aivan liian pieni. Pinta-alan perusteella arvioituna laitemäärän tulisi olla luokkaa 10 kpl eri puolille sijoitettuna. Toistaiseksi kokeilua voidaan jatkaa nykyisillä tai yhdellä lisälaitteella (Reijo Oravainen, KVVY).

Suojeluyhdistys on päättänyt laajentaa kokeilua kolmannella potkurilla talvella 2016/2017.

Lakiehdotus jätevesisääntelyn lieventämisestä eduskunnan käsittelyyn

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakiesityksen lievennyksistä haja-asutuksen jätevesiä koskevaan sääntelyyn.  Lakiehdotuksen mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulisi pääsääntöisesti kunnostaa tiettyjen remonttien yhteydessä. Määräaikaan sidottu olisi ainoastaan vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella olevan kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnostus.

Esityksen mukaan jätevesijärjestelmä pitäisi kunnostaa perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi vasta silloin, kun kiinteistöllä tehdään tiettyjä remontteja. Tämä koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat yli 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä ja jotka eivät sijaitse vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella.

Enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä sijaitsevilla sekä vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella olevien kiinteistöjen tulisi ehdotuksen mukaan täyttää puhdistusvaatimus viimeistään 31.10.2019 mennessä.

Kaikkien haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ei tarvitse alkaa suunnitella jätevesijärjestelmänsä uusimista. Tällainen tilanne on niillä kiinteistöillä, joilla on vain kantovesi ja kuivakäymälä (huussi), jos tästä ei aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Ikävapautus, joka säädettiin edellisessä laissa, on edelleen voimassa. Näin ollen järjestelmää ei tarvitse uusia, jos kyse on 9.3.2011 olemassa olleesta käyttökuntoisesta jätevesijärjestelmästä ja vakituisesti asuva kiinteistön haltija tai haltijat ovat viimeistään mainittuna päivänä täyttäneet 68 vuotta

Lisää aiheesta

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn parantaminen ei ratkaise vesistöjen kuntoa. SYKE:n tutkimusten mukaan vesistöjen fosforikuormasta vain 9 % tulee kotitalouksista. Noin 69 % tulee maataloudesta. Esitys on jo kolmas lievennys jätevesiasetukseen.

Lausuntokierroksella on esimerkiksi arvosteltu ikävapautuksen kohdistamista ainoastaan vakituisiin asukkaisiin. Eri selvitysten mukaan vapaa-ajan asunnot tuottavat vain 10-20 % vakituisten asukkaiden ravinteiden määrästä vuodessa.

Sade vei levät

Kahden päivän sade ja tuuli veivät leväkukinnot. Se, että levät ilmestyvät herkästi tyynellä, auringonpaisteessa kertoo kuitenkin, että ravinteita riittää.

Jätevesineuvontaa Urjalan torilla 19.8.2016

Askarruttaako kiinteistösi jätevesijärjestelmän kunto ja saneeraustarpeet tai mitä lainsäädännön tulevat muutokset vaikuttavat kiinteistölläsi? Tule tapaamaan puolueetonta jätevesineuvojaa torille

pe 19.8. klo 9-12 Urjalan tori

Voit kysyä jätevesineuvoja myös puhelimitse jätevesineuvoja Lauri Sillantieltä puh. 050 570 9511. Lue lisää neuvontatyöstä www.kvvy.fi/jatevesi. Jätevesineuvonta on valtion rahoittamaa ja sen toteuttajana toimii Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

Tervetuloa kyselemään ja juttelemaan