Ajankohtaista


Jääpeite Nuutajärvessä

Itsenäisyyspäivänä 2017 oli Nuutajärvi kokonaan jään peitossa. Myös Nuutajoki Nuutajärven puoleisessa päässä oli jäässä. Tänään 11.12.2017 Nuutajärvi on edelleen jäässä ja lumen peittämä. Joki on jokisuuhun asti sulana.

Urjalan vesistössä syystulva

Vesi on noussut Urjalankin järvissä viimeisen viikon sateiden aikana, vaikka kaikki luukut Nokoorin padolla ovat auki. Nuutajärvellä on vesi peräti keväisessä tulvakorkeudessa ja noin 0,4 m pitkäaikaista arvoa ylempänä. Kortejärvi ja Rutajärvi ovat noin 0,2 – 0,3 metriä normaalia ylempänä. Muutamaan viime vuoteen verrattuna ero on vielä suurempi. Tähän aikaan syksyä normaalisti vesi jo laskee. Nyt sekä maaperä on läpimärkä, että koko Kokemäenjoen vesistö on tulvillaan vettä. Se, että vesi nousee erityisesti Nuutajärvellä, johtuu siitä, että joet eivät vedä niin kuin pitäisi. Erityisesti Honkolanjoki ja Urjalankyläkylän joki ovat ongelmallisia. Yleensä tähän aikaan vuotta kaikki kolme järveä ovat liki samassa tasossa, nyt Nuutajärvi on noin 0,8 metriä padotuskorkeutta ylempänä. Nyt on syytä tarkkailla talviteloille laitettuja veneitä ja laitureita, etteivät ne joudu veden varaan.

Järvi-ilta 15.8. keskustelutilaisuus

Tilaisuuden järjestivät MTK Häme, MTK Urjala ja Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys.

Kunnanjohtaja Hannu Maijala avasi tilaisuuden. Esitelmöitsijöinä olivat: Anne Mäkynen, Pirkanmaan ELY-keskus, Sari Hiltunen Pro Agria Etelä-Suomi, Lauri Sillantie, KVVY, Kari Aikio, MTK Häme ja Jouko Kokko Nuuta-, Ruta- ja kortejärven suojeluyhdistys. Puhetta johti Kari Aikio.

Keskustelussa esitettiin useita keskenään ristiriitaisia arvioita Nuutajärven tilasta. Esille nousi myös kysymys, jos valuma-alueelta tulevat vedet olisivat puhtaita, kauanko järven puhdistuminen kestäisi. MTT:n perusteellisen kartoituksen mukaan Nuutajärven pohja on kohtalaisessa kunnossa, mutta järvessä oleva vesi vastaa siihen valuvia ojavesiä. Tällä perusteella voisi arvella, että Nuutajärven kuntoon saattaminen ei välttämättä veisi montaakaan vuotta. MTT esittää raportissaan seuraavanlaisen arvion Nuutajärven tilasta:

Nuutajärven pohjasedimentissä oli pinnasta 8 cm:iin asti osittaisesta hapettomuudesta kertovia sulfidiraitoja, minkä alapuolella sedimentti oli väriltään ”tervettä” ruskean harmaata. Helppoliukoisen fosforin määrän perusteella pohjasta vapautuva sisäinen fosforikuormitus ei ole huolestuttavan suuri. Kokonaisfosforin määrä sedimentissä on noussut selvästi viime vuosikymmenten aikana.,

Nuutajärven valuma-alueen ojissa helppoliukoisen fosforin keskimääräinen pitoisuus on projektin alueista suurin. Jo lopettaneidenkin maitotilojen ojissa näkyi vielä olevan fosforia matkalla järveä kohti.

Järven mataluudesta ja suuresta valuma-alueesta johtuen veden viipymä järvessä on alle puoli vuotta. Järven vesi on siten laadultaan valuma-alueelta virtaavan veden kaltaista. Toisaalta Nuutajärvi saa puhtaampaa laimentavaa vettä muista järvistä, kuten Särkijärvestä, joten järven ongelmat ovat peräisin yläpuolen järvien ja Nuutajärven väliseltä valuma-alueelta (Vesistökuormituskartoitus Etelä-Pirkanmaan alueella (MTT 2003).

Nuutajärvelle on laadittu useita kunnostussuunnitelmia mm. laskeutusaltaista ja suojavyöhykkeistä. Valitettavasti tilaisuus ei saanut aikaan yhtään kunnostushanketta, vaikka keskustelua riitti. Jatkamme ponnisteluja Nuutajärven ravinneketjujen katkaisemiseksi.

Järvi-ilta 15.8. klo 18 keskustelutilaisuus

Tule mukaan

Urjalan järvi-iltaan   ti 15.8.2017 klo 18 – 20

  • Millainen on alueen järvien tila?
  • Miten vesien laatua voisi parantaa?
  • Mitä minä itse voisin tehdä virkistyskäyttäjänä, ranta-asukkaana, metsänomistajana tai maanviljelijänä?

Tilaisuus järjestetään Urjalan Säätiötalolla osoitteessa Urjalantie 9 (kirkkoa vastapäätä).

Järjestäjät: MTK Häme ja MTK Urjala Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Tervetuloa! Kahvitarjoilu.

Mukana edustajia myös Urjalan kunnasta, Valkeakosken ympäristöpalveluista, Ely-keskuksesta, ProAgriasta, Salaojakeskuksesta ja Kokemäenjoen vesistöalueen vesistönsuojeluyhdistyksestä (KVVY)

Ruostetta veden pinnalla

Veden pintaa värjäävät kuusensuopursuruostesienen itiöt. Vesisateet ja tuuli ovat ravistelleet itiöitä vesien pinnoille ajelehtiviksi lautoiksi.

Lautat voivat olla hehtaarien suuruisia ja väriltään joko maitomaisen vaaleita, punertavia tai ruskeita. Normaalisti ruosteitiölautat hajoavat veden pinnalta muutamassa päivässä

Suopursuruoste on ihmiselle vaaraton kuusen sienitauti. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa kuitenkin aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.

Uimisen jälkeen kannattaa huuhtoa itsensä puhtaalla vedellä. Saunavetenä suopursuruosteen värjäämää vettä ei suositella käytettäväksi.

Hieman levää

Rutajärvessä harsomaista levää useilla alueilla mm. Kajalahdessa ja Tamminenän edessä. Kuitenkin laajat alueet levättömiä. Lähes tuuletonta. Illalla levä kadonnut ainakin Kajalahdesta.

Jos meillä on hyvä tuuri, kyseessä on vain runsaista sateista liuenneet ravinteet, jotka kukkivat nyt vain pois. Muutoin melko aikaista leville.

AVI suoritti patotarkastuksen Nokorissa

AVI:n katselmus Nokorissa 28.6.2017. Pirkaanmaan ELY:n edustajilla keltaiset liivit. Ympäristöneuvos Reko Vuotila, AVI, toinen oikealta.

 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suoritti patotarkastuskäynnin Nokorin padolla 28.6.2017. Katsastuksen aiheina olivat Pirkanmaan ELY-keskuksen hakemus lisämääräyksen saamiseksi Nokorinkosken padon kunnossapitoon liittyen sekä Ismo Kuisman hallintopakkohakemus, jonka mukaan lupaviranomaisen tulee kieltää Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä patoamasta vettä Nokorin koskessa. Lisämääräyksessä kaavailtiin Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiön määräämistä padon omistajaksi ja ylläpitäjäksi. Paikalle oli lisäksi kutsuttu edustajat, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistyksestä, Ismo Kuisma, Korte-, Ruta- ja Nuutajärven laskuyhtiö sekä Honkolan kartano.

Tarkastuksessa kuunneltiin eri osapuolten näkemyksiä vireillä oleviin asioihin sekä tutustuttiin patoon sen kuntoon ja ympäristöön. AVI:sta paikalla olivat ympäristöneuvos Reko Vuotila ja ympäristötarkastaja Heidi Laakso.

Suojeluyhdistys on pitkään ollut huolestunut Nokorin padon kunnosta. Yhdistys teki vuonna 2012 Hameen ELY-keskukselle tarkastuspyynnön padon kunnosta. Hämeen ELY suoritti patotarkastuksen ja esitti näkemyksensä padon kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä. Hämeen ELY totesi, padon kunto on niin huono, että padon peruskorjaus on välttämätöntä viivytyksettä. Korjaustarpeessa on sekä energiaväylän patorakenteet että varsinainen säännöstelypato luukkuineen. Yhdistys on myös moneen otteeseen tehnyt pienempiä korjauksia patoon. Suojeluyhdistys on myös paikallisten toimijoiden kanssa ollut esittämässä padon korvaamista pohjapadolla.

Suojeluyhdistys kannattaa omistajan määräämistä Nokorin padolle. Yhdistys on myös tehnyt aloitteita viranomaisille omistajan selvittämiseksi. Samalla kuitenkin suojeluyhdistys esittää, että vedenkorkeuksia koskevat määräykset olisi saatava vastaamaan nykytilannetta. Viime vuosina talviaikaiset tulvat ovat nostaneet vedet monille pelloille, jolloin rantapellot, nimen omaa painuneet pellot, ovat olleet veden alla. Tämä koskee etenkin Nuutajärven länsi- ja itäpäässä olevia peltoaloja. Silti ollaan säännöstelymääräysten alapuolella (siis noudatetaan säännöksiä). Yhdistys on myös kirjelmöinyt painuneista pelloista.

Kuisman hallintopakkohakemuksesta yhdistys toteaa vastineessaan mm: Mikäli Nokorin padolla annetaan veden virrata vapaasti se aiheuttaa yläpuoliselle vesistölle vakavan ja pysyvän haitan. Kortejärvi voi jäätyä pohjaa myöten ja vesialue supistuu. Nokorinkosken yläpuolisella vesistöalueella on reilut 300 vapaa-ajan ja vakinaista asuntoa sekä Rutajärven leirintäalue, jotka hyödyntävät virkistyskäytössä kaikkia kolmea järveä. Nykyisen käytännön aikana, kun suojeluyhdistys on hoitanut patoa, on varmaan myös rakennettu runsaasti mökkejä, joiden omistajat voivat olettaa, että nykyinen korkeus on ”oikea”. Rakenteet on tehty tälle korkeudelle, onpa se voinut vaikuttaa koko tontin hankintaan. Vesialueen omistajatkaan eivät todennäköisesti hyväksyisi kalavesien merkittävää heikentämistä. Erityisesti kevätkutuiset kalat kärsivät suurista vedenkorkeuden vaihteluista.  Kortejärvi arvokkaana lintujärvenä kasvaisi umpeen samoin kuin Nuutajärven molemmat päät ja Rutajärven matalat lahdet. Kortejärvi kuuluu Natura 2000-ohjelmaan lintuvesidirektiivin mukaisena alueena. Alueen linnustoarvoihin heikentävästi vaikuttavat toimet on kielletty.

Vuosikokous 16.7.2017 klo 12.00

 

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 16.7.2017 klo 12.00
Urjalankylän entisessä koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

www.airanne.net                  fb/airanne.net

Jäät sulamassa

Jäät ovat puikkoontuneet eivätkä kanna enää. Rannassa on paikasta riippuen sulaa metristä kymmeniin metreihin. Toisaalta veneelläkään ei vielä pääse liikkeelle. Ennen tätä sanottiin kelirikoksi. Yöpakkasten takia jäät paukkuvat nyt iltaisin ja päivisin komeasti.

Kokemäenjoen vesistössä vesipulaa

Vähäluminen talvi ja lumen sulaminen jaksoittanut on aiheuttanut sekä Nuuta-, Ruta- että Kortejärvissä sen, että kevättulvaa ei tullut. Normaalivuosina kevättulva luo sen vesivaraston minkä varassa vesistöjen vesivarat pysyvät kesän yli syyssateisiin. Yleensä kesällä haidunta ylittää sademäärän järvissä. Toistaiseksi vettä järvissämme on siedettävästi, mutta riittääkö se kesän yli on arvaamatonta.

Vesivaje on koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Useilla suurilla järvillä, kuten Näsijärvessä on luovuttu kevätalennuksesta ja juoksutuksia on pienennetty esimerkiksi Valkeakoskella. Aiheesta lisää ympäritö.fi-verkkosivuilla.