Lumi-, jää- ja levähavainnot


Sateinen talvi 2019 – 2020

Viime talvi oli Urjalassa todella vetinen. Maaperä oli täysin vettynyt eivätkä sateet enää imeytyneet maahan, vaan valuivat pintavetenä vesistöön. Sateet tulivat vetenä tai märkänä lumena. Lumipeite oli olemattoman paksuinen. Rutajärvi ei jäätynyt kunnolla koko talvena.

Jokiuomien heikko vetokyky tuli jälleen esille. Nokoorin padon ja Nuutajärven välinen korkeusero lähenteli metriä. Laskusuunnitelmassa oletetaan, että kaikki kolme järveä ovat lähes samassa tasossa. Jäänrippeet lähtivät maaliskuussa. Kesä oli melko epävakainen, vaikka lämmin.

Leviä oli yllättävän vähän. Varsinkin, kun alla oli sateista johtuva runsas huuhtoutuminen.

Järvien pinta alkoi laskea huhtikuussa ja laskikin yhteen menoon lokakuulle asti. Loppukesästä vesi painui vuorostaan historiallisen alas. Vesistön käyttäytymisessä alkaa näkyä yhä selvemmin ilmaston muutos. Talvisateet yleistyvät, lumen vesiarvo laskee, kevätsulaminen ajoittuu yhä aiemmaksi, kesät voivat olla hyvin lämpimiä ja kuivia. Lisäksi erilaiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja vuosittainen vaihtelu voi olla rajuakin.

Vedenkorkeustietoja muiltakin vuosilta sivulla perustietoa vesistöstä> vedenkorkeushavainnot

Juoksutusraportti 2020

Levänauha Rutajärvessä

Kajalahdessa oli tänään noin 10 m levyinen levänauha rannassa. Vesi on kylmennyt niin paljon, että syyskierto on käynnistynyt ja pohjanläheiset ravinteet nousevat pintaan. Myös kesän aikana mahdollinen happikato voi saada ravinteet liukenemaan veteen. Ilmiö on jokasyksyinen.
Jokke

Kevättulvat Pirkanmaalla jäämässä vähäisiksi

Vaikka lumimäärä on keskimääräinen, näillä näkymin kevättulvat ovat jäämässä joissa ja järvissä vähäisiksi. Muroleenkosken yläpuolisten järvien, Tarjanneveden ja Visuveden, sekä Längelmäveden ja Hauhonreitin järvien vedenkorkeudet ovat alhaalla. Ennusteen mukaan sulamisvedet eivät nosta keväällä vedenkorkeuksia läheskään samalle tasolle kuin viime vuonna.

Pirkanmaan suurista säännöstellyistä järvistä Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupiin on saatu aluehallintovirastolta poikkeusluvat talvelle 2019, jotta vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea niin paljon kuin luvat edellyttävät. Muilla suurilla säännöstellyillä järvillä, Vanajavedellä, Kyrösjärvellä ja Rauta-Kulovedellä, kevättulviin varautumista voidaan tarvittaessa vähentää nykyisten lupien puitteissa.

Kevättulvan suuruus riippuu siitä, kuinka iso osa lumesta päätyy maaperään ja pohjavesiin sekä lumen sulamisnopeudesta ja kevään sademääristä. Paikallisesti voi syntyä tulvaongelmia, mutta isossa kuvassa virtaamat vesistöissä jäävät keskimääräistä pienemmiksi, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Maaperä on Pirkanmaalla yleisesti hyvin kuiva ja pohjavedet edelleen poikkeuksellisen alhaalla, minkä vuoksi olisi toivottavaa, että suuri osa lumesta päätyy maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Toteaa Pirkanmaan ELY-keskus.