Ajankohtaista


Levänauha Rutajärvessä

Kajalahdessa oli tänään noin 10 m levyinen levänauha rannassa. Vesi on kylmennyt niin paljon, että syyskierto on käynnistynyt ja pohjanläheiset ravinteet nousevat pintaan. Myös kesän aikana mahdollinen happikato voi saada ravinteet liukenemaan veteen. Ilmiö on jokasyksyinen.
Jokke

Leijonat avasivat Nuutajoen

Urjalan Lions club poisti talkoilla Nuutajokeen kaatuneet puut. Puut ovat olleet jo vuosien ajan veneilijöiden riesana ja tukkineet vesireitin Nuutajärven ja Rutajärven välillä. Kaatuneiden puiden raivaaminen kuuluu ensisijaisesti maanomistajille.

Leijonat jatkoivat vielä lisää vesistön kuntoon ja kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Talkooväki rakensi Nuutajärven kartanon kosteikon settipadolle ylityssillan. Lisää kuvia yhdistyksen fb-sivustolla. Hienoa Leijonat!

Urjalan Lions clubin jäsenet poistamassa Nuutajokeen kaatuneita puita (kuva: Riku Rantala).

Vuosikokous huolissaan jokien vetokyvystä

Suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 2.8.2020. Kokouksessa oltiin huolissaan vesistön jokien heikosta vetokyvystä. Joet ovat liettyneet ja paikoin pahasti umpeenkasvaneet. Ne pitäisi pikimmin perata, jotta juoksutuksen sääntely helpottuisi.

Toisena huolenaiheena tuli jälleen esiin painuneet pellot. Kevättulvan aikaan ja tänä vuonna myös talvitulvan aikana melko laajat alat peltoa jäi veden alle. Vedenkorkeus oli silti sallituissa rajoissa. Veden nouseminen pelloille huuhtelee ravinteita vesistöön.

Nuutajärven kunnostusprojektin rivakka eteneminen sai kokousväeltä kiitosta.

Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jorma Ikävalko.

Varastopalon vaikutukset Kolkanjokeen vähäisiä

Kesäkuun puolenvälin tienoilla paloi Mikkolan sikalan varastorakennus, missä oli mm. lannoitteita. Pirkanmaan ELY-keskus otti alapuolisesta vesistöstä vesinäytteitä. Varasto sijaitsi kolkanjoen valuma-alueella. Alla yhteenveto näytetuloksista:

Sammutusvesien vaikutus näkyi näytteenottoajankohtana lievästi Vanhajokeen laskevassa ojassa. Vaikutuksia ei ollut enää havaittavissa Kolkanjoessa. Vanhajokeen laskevan ojan ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeita, ja ojassa näkyy vahvasti lannoitusvaikutus. Suuret ravinnepitoisuudet voivat osittain olla seurausta sammutusveteen liuenneesta palorakennuksessa sijainneesta typpilannoitteesta. Ojan ravinnepitoisten vesien myötä fosforipitoisuus Kolkanjoessa kasvaa verrattuna Pengerjokeen. Ravinnepitoisuuksien perusteella vedenlaatu on kuitenkin jo Pengerjoessa erittäin rehevää.

Koko tutkimuksen yhteenveto

Vuosikokous 2.8.2020 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

su 2.8.2020 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
Kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

Tulva ennätyskorkeudessa

Nookoorissa vesi virtaa vauhdilla. (kuva: Toivo Miettinen)

Viikonvaihteen sateet nostivat tulvat ennätyskorkeuteen. Nuutajärven vedenpinta oli 17,66 (100,15 mpy)  ja Kortejärven pinta 17,40 (99,89 mpy). Rutajärvi on korkeudessa 17,56 (100,05 mpy). Nousu näyttää tasaantuneen, mutta ei aivan hiipunut vielä. Nokoorin padon luukut ovat olleet apposen auki marraskuusta lähtien.

Enää tuskin tulee kovin kattavaa lumipeitettä. Eli lumen sulamisesta johtuvaa tulvaa tuskin tulee. Kunhan nyt selvitään näistäkin ylivesistä. Koko Etelä- ja länsirannikon vesistöissä ja Lounais-Suomessa jokien vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun viikonlopun tulvahuippujen jälkeen. Myös Kokemäenjoen alajuoksulla vesi on noussut monissa paikoissa pellolle.

Lähipäiville ja erikoisesti öisin on luvattu pakkasta. Kannattaa ehdottomasti tarkistaa veneiden sijainti ja vedesssä olevien rakenteiden kunto. Ylipäätään pitää selvittää onko varusteita jäänyt myös vesirajaan syksyllä.

Vesistön ympäristövaikutusraportti valmis

Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama luontoraportti on vamis. Raportissa todetaan mm seuraavaa:

Tämän työn keskeinen johtopäätös on, että ilmastonmuutoksen myötä säännöstelyvaihtoehto 2 on Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven luontoarvojen kannalta selvästi vaihtoehtoa 1 parempi. Ilmastonmuutoksen ja muiden järveä rehevöittävien tekijöiden vuoksi erityisesti Kortejärven elinympäristöjen umpeenkasvu tulee kuitenkin myös vaihtoehdon 2 mukaisella säännöstelykäytännöllä jatkumaan ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna jopa kiihtymään. Ilmastonmuutos kasvattaa järvien ravinnehuuhtoumaa ja sateet ja lämpötilan nousu voimistavat järvien rehevöitymistä. Myös kasvukauden piteneminen edistää kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua.

Mikäli Kortejärven luusua kasvaa umpeen, Nokoorinkosken padon ja Kortejärven välisen jokiuoman vetokyky heikkenee ja padon merkitys säännöstelyssä häviää.  Järven umpeenkasvu heikentää myös Kortejärven ja Rutajärven välisen uoman vetokykyä ilman ruoppauksia, mikä puolestaan heikentää Kortejärven veden vaihtuvuutta ja laatua. Erityisesti Kortejärven luontoarvojen säilyttämiseksi tulisikin tarkastella mahdollisuutta muuttaa säännöstelylupaa nostamalla kasvukauden aikaista alavedenkorkeutta.

Vaihtoehto 1. Nykyinen säännöstely toteutetaan tiukasti vuoden 1947 vesistötoimikunnan päätöksen mukaisesti.

Vaihtoehto 2. Nykyinen säännöstely toteutetaan vuoden 1983 vesioikeuden sekä vuoden 2007 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti tietyissä tilanteissa tiukoista määräyksistä poiketen (esim. vähälumisen talven jälkeen kevätalennusta ei tarvitse suorittaa aivan alas asti).

Koko raportti

Talvitulva vakava riesa

Talvitulva on taas noussut ennätyskorkealle. Kaikki padotusluukut ovat olleet jo pitkään auki, mutta siitä huolimatta vedenpinta on jatkanut nousuaan. Maaperä on läpeensä vettynyt eikä se enää ime vettä. Sateet valuvat pintavetenä vesistöön. Nousu näyttää tosin nyt (noin 25.12.2019) viimein taittuneen. Nuutajärven ja padon korkeusero on taas melkein metri, mikä merkitsee sitä, että joet eivät vain vedä. Täytyy toivoa, että luukut eivät jäädy yläasentoon, koska talvella niitä ei pysty säätämään. Jäähyhmä padolla voi myös hidastaa vedenpinnan laskua. Toki vielä ollaan juuri ja juuri sallitun yliveden alapuolella. Koko Kokemäenjoen vesistö tulvii. Samoin useimmat Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöt.

Tuulensuun tie Nuutajärven länsipäässä joulukuu 2019 (kuva: Toivo Miettinen)

Pintavesi jäähtyy, syyskierto käynnistyy

 

Kuva: jouko Kokko

Pintaveden lämpötila lähenee +4 astetta. Silloin vesi on raskaimmillaan. Kylmä hapekas pintavesi alkaa painua pohjalle ja sieltä nousee lämpimämpää vettä pintaan. Ilmiötä kutsutaan täyskierroksi. Sen ansiosta järven happitilanne pohjan läheisyydessä on talvella parempi. Ilmiön edellytyksenä on se, että järven vesi on kerrostunutta eli siinä on lämpötilaeroja. Meillä kerrostuneisuutta on Rutajärvessä ja toisinaan Nuutajärvessä. Matalassa järvessä kerrostuneisuus riippuu mm. tuulista. Keväällä se tapahtuu toisinpäin. Lämpenevä pintavesi lämpenee +4 asteeseen ja painuu pohjalle ja pohjalta kumpuaa talvella jäähtynyttä kylmempää vettä pinnalle.