Ajankohtaista


Kevättulvat Pirkanmaalla jäämässä vähäisiksi

Vaikka lumimäärä on keskimääräinen, näillä näkymin kevättulvat ovat jäämässä joissa ja järvissä vähäisiksi. Muroleenkosken yläpuolisten järvien, Tarjanneveden ja Visuveden, sekä Längelmäveden ja Hauhonreitin järvien vedenkorkeudet ovat alhaalla. Ennusteen mukaan sulamisvedet eivät nosta keväällä vedenkorkeuksia läheskään samalle tasolle kuin viime vuonna.

Pirkanmaan suurista säännöstellyistä järvistä Näsijärven ja Pyhäjärven säännöstelylupiin on saatu aluehallintovirastolta poikkeusluvat talvelle 2019, jotta vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea niin paljon kuin luvat edellyttävät. Muilla suurilla säännöstellyillä järvillä, Vanajavedellä, Kyrösjärvellä ja Rauta-Kulovedellä, kevättulviin varautumista voidaan tarvittaessa vähentää nykyisten lupien puitteissa.

Kevättulvan suuruus riippuu siitä, kuinka iso osa lumesta päätyy maaperään ja pohjavesiin sekä lumen sulamisnopeudesta ja kevään sademääristä. Paikallisesti voi syntyä tulvaongelmia, mutta isossa kuvassa virtaamat vesistöissä jäävät keskimääräistä pienemmiksi, toteaa Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

Maaperä on Pirkanmaalla yleisesti hyvin kuiva ja pohjavedet edelleen poikkeuksellisen alhaalla, minkä vuoksi olisi toivottavaa, että suuri osa lumesta päätyy maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Toteaa Pirkanmaan ELY-keskus.

Järviketjun säännöstely arvioidaan

Pirkanmaan ely-keskuksen Y-vastuualueen vesiyksikkö on teettämässä konsulttityönä Urjalan Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelylle vaihtoehtotarkastelun.  Työllä on tavoitteena selvittää järviketjua koskevien säännöstelylupien päivitystarve ilmastonmuutoksen huomioivaksi.  Työ sisältää vaihtoehtoisia ratkaisuja, joille on laadittu karkea vaikutusten arviointi. Tehtävä on 2-osainen, joista osa 1 sisältää kolme tehtäväkokonaisuutta (a-c):
Osa 1: a. Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa em. järvien nykyiseen säännöstelylupaan.  Tarkastelussa tulee ottaa kantaa siihen, onko lupa edelleen toimiva ja missä tilanteissa luvan näkökulmasta muutosta tarvittaisiin.  Konsultin käytössä on Suomen ympäristökeskuksen laatimat laskelmat ilmastonmuutoksen vaikutuksista järvien tulovirtaamiin ja vedenkorkeuksiin.
b. Em. järvien käyttäjille ja ranta-asukkaille kohdennettu kysely (sähköinen + posti), jossa tiedustellaan rannan käyttäjien näkemyksiä nykyisestä järvien säännöstelyistä ja vedenkorkeuksista sekä näkemyksiä vedenlaadusta, virkistyskäytöstä sekä järvien käytöstä elinkeinon harjoittamiseen. Sähköiseen kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka käyttävät kyseisiä järviä ja postikysely toimitetaan rantakiinteistöjen omistajille.
Työn tarkoituksena on selvittää, mihin asioihin muutosta halutaan vai onko muutokselle lainkaan tarvetta.  Kyselyllä selvitetään myös näkemystä nykyisen säännöstelyrakenteen muuttamisesta (esim. suhtautumista pohjapatoratkaisuun) ja kalankulun mahdollistamisesta (kalatiet/vastaavat rakenteet).
c. Asukastilaisuuden järjestäminen Urjalan kunnan alueella.  Tilaisuudessa kuullaan asukkaiden näkemyksiä ja muutosehdotuksia järvien säännöstelystä ym. sekä käydään läpi säännöstelyn nykytilannetta suhteessa ilmastonmuutoslaskelmiin.
Osa 2: Konsultti laatii Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven järviketjun säännöstelyille vaihtoehtotarkastelun, jossa muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden säännöstelyjen toteuttamiseksi.  Vaihtoehtojen muodostamisessa hyödynnetään osan 1 tuloksia.  Ehdotetut vaihtoehdot ovat seuraavat:
VE 0 Nykytila – Säännöstely hoidetaan nykyisellä rakenteella ja nykyisellä säännöstelyluvalla.
VE 1 Säännöstelyluvan muutos – Säännöstelyrakenne pysyy nykyisellään (korjattuna), mutta säännöstelylupaa päivitetään ilmastonmuutos huomioiden.  Vaihtoehdossa tarkastellaan myös kalakulun mahdollistaminen.
VE 2 Pohjapatoratkaisu – Nykyinen säännöstelyrakenne puretaan ja korvataan pohjapadolla tai useammilla pohjapadoilla.  Tässä tilanteessa järviketjun säännöstely lakkaa, mutta padon suunnittelulla pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvin vallinneet vedenkorkeudet.  Rakenne mahdollistaa kalankulun.
Vaihtoehdoille laaditaan karkea vaikutusten arviointi hyötyjen ja haittojen punnitsemiseksi vesien eri käyttömuodot huomioiden luontovaikutukset mukaan lukien.  Vaikutusten arvioinnissa tulee tunnistaa keskeisimmät intressitahot ja niihin kohdistuvat hyödyt ja haitat.  Tarkastelun tulee tuottaa tilaajalle riittävät tiedot toteuttamiskelpoisimman vaihtoehdon valitsemiseksi jatkotarkasteluita varten.  Selvitys toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Ole tarkkana, että pääset ilmoittamaan mielipiteesi vedenkorkeuksista!

Poikkeuksellinen vesivuosi 2018

Vedenkorkeus on tänä vuonna (2018) muuttunut melkoista vuoristorataa ylös ja alas. Tämä siitä huolimatta, että vedenkorkeutta säännöstellään Nokorin padolla ja pyritään välttämään suuria vedenpinnan vaihteluita. Vuosi alkoi lievässä tulvassa. Nokorin säännöstelyluukut jäätyivät yläasentoon. Vesi laski melko nopeasti koko vesistössä, kuten se yleensäkin tekee talvisaikaan. Urjalan kunta tuli avuksi sulattamaan luukut ennen kevättulvaa, jolloin ne saatiin taas käyttöön. Vielä ennen lumien sulamista Kokemäenjoen vesistöalueella oltiin huolissaan veden riittävyydestä.

Lumi suli huhtikuussa hyvin nopeasti, vaikka sitä ei ollut poikkeuksellisen paljon. Kevättulva olikin melko reipas, mutta pysyi kuitenkin selvästi sallituissa puitteissa.

Toukokuusta alkoi pitkä, poikkeuksellinen lasku. Vedenpinta laski yhtäjaksoisesti syyskuuhun asti. Loppukesästä ja alkusyksystä vesi oli 0,3 – 0,4 m keskimääräistä alempana. Haihdunta ylitti jatkuvasti sademäärän. Toukokuussa ei oikeastaan satanut ollenkaan. Maa kuivui niin paljon, että keskikesän kuurot imeytyivät suoran maahan eivätkä valuneet vesistöön. Kuivuus haittasi jo viljelmiä.

Kaaviossa2. nähdään kuinka järvivesi lämpeni jo toukokuussa 20 asteen tienoille ja pysytteli lämpimänä pitkälle elokuuhun. Lämpötila hätyytteli ajoittain 30 asteen rajaa.

Onneksi vesi on noussut hitaasti ennen talvea. Vesirakenteiden, kuten laitureiden kannalta on yleensä parempi, että vesi jäätyy korkealle ja laskee talven aikana. Päinvastaisessa tilanteessa jäätyneet rakenteet voivat nousta veden noustessa ylös ja liikkua ja rikkoutua.

Levätilanne vaihteli kovasti eri järvissä kesän aikana. Nuutajärven länsipäässä ja Nuutajoessa alkoi olla levää jo kesäkuun lopussa ja tilanne oli tosi huono heinäkuun lopusta alkaen. Rutajärvi sen sijaa oli poikkeuksellisen puhdas koko kesän korkeista lämpötiloista huolimatta. Toki ajoittain Rutajärvessäkin oli levää. Tyypilliset loppukesän ja syksyn kukinnot jäivät tulematta. Kortejärvessäkin leväkesä oli rauhallinen.

Ilmaston muutos näkyy mm. sinä, että vaihtelu eri vuosien välillä on hyvin suurta. Myös talvisateiden (vesisateiden) määrä on lisääntynyt ja siitä johtuvat talvitulvat. Toisaalta lumen vesiarvo on pienentynyt ja kevättulvat ovat yleensä aikaisempaa maltillisempia.

Vedenkorkeus-, lämpötila- ja sadekaaviot ovat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) nettipalvelusta. Automaattinen mittauspaikka on Kortejärvessä Honkolanjoen suussa:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/l352861002y/wqfi.html

Rutajärven levähavainnot ovat Järviwikin Kauniston tarkkailupaikalta:

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Rutaj%C3%A4rvi_%2835.286.1.004%29/Valtakunnallisen_lev%C3%A4seurannan_havaintopaikka_%28Kauniston_ranta%29

Levätilanne Kauniston ranta Rutajärvi

Leväpuuroa Nuutajärven länsipäässä

Nuutajärven länsipään leväkukintoja 2018 heinäkuussa. Kuva: Anders Koponen.

Nuutajärven länsipäässä muhivat puuromaiset sinilevälautat. Myös Nuutajoki on ollut levän peitossa kesäkuun lopusta. Muistathan, että sinileväpitoista vettä ei pidä käyttää löyly-, juoma-, pesu-, tiski- tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Pienten lasten ja kotieläinten ei kannata antaa uida vedessä. Jos vesi on tämän näköistä kenenkään ei tule uida siinä. Myrkky ei poistu vedestä keittämällä.

Suojeluyhdistys yrittää saada aikaan kosteikkoja, jotka leikkaisivat järveen valuvia ravinteita. Tämä vaatii yhteistyötä maanomistajien kanssa.

Lisää tietoa levistä ja vedenlaadusta >perustietoa vesistöstä>vesianalyysit

Jätevesijärjestelmän uudet vaatimukset

Urjalankylä vanhassa koulussa oli 28.6.2018 tilaisuus, missä Lauri Sillantie KVVY:stä selosti jätevesijärjestelmien vaatimuksia. Paikalla oli noin kolmisenkymmentä kiinnostunutta kuulijaa. Jos et päässyt paikalle tai jokin asia jäi vaivaamaan tässä on linkki esitykseen.

Ranta- ja pohjavesialueilla jätevesijärjestelmien tulee täyttää puhdistusvaatimukset 31.10.2019 mennessä. On siis kaksi kesää aikaa toimia. Neuvontaa on saatavilla myös puhelimitse ja sähköpostilla. Neuvonta on maksutonta. Neuvonta rahoitetaan Pirkanmaan ja Hämeen ELY-keskusten myöntämillä avustuksilla. Jätevesineuvojat toimivat puolueettomasti vailla kaupallisia kytköksiä

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie, lauri.sillantie@kvvy.fi, p. 050 570 9511, www.kvvy.fi/jatevesi

Tilaisuuden järjestivät yhdessä:

Urjalankylän kyläyhdistys ry, Koulumaa ry ja Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry

Vuosikokous lauantaina 14.7.2018 klo 12

Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:n jäsenet kutsutaan

VUOSIKOKOUKSEEN

la 14.7.2017 klo 12.00
Urjalankylän vanhassa koulussa (Koulumaa)
kantalantie 19.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

Hallitus                                         Kahvitarjoilu

AVI hylkäsi Kuisman hakemuksen Nokorin padon juoksutuksesta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) hylkäsi 20.5.2018 Ismo Kuisman vireille paneman hakemuksen (LSSAVI/5979/2016), missä vaadittiin, että

1) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry:tä kielletään patoamasta vettä Nokorinkoskessa.

2) Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry määrätään maksamaan hakijan edunvalvontakustannuksena haitan osoittamiseksi tehdyn arvion kustannukset 1 244,07 euroa.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan veden vapaa virtaaminen nykytilassaan olevasta Nokorinkoskesta olisi tällöin aiheutuvien yläpuolisten järvien alhaisten vedenkorkeusien takia vesienhoidon tavoitteiden ja Kortejärven Natura-alueen suojelutavoitteiden vastainen tilanne ja loukkaisi siten yleistä etua. ELY-keskus katsoo siten, että hallintopakkohakemuksen hyväksymiselle ei ole siltä kannalta edellytyksiä.

Suojeluyhdistys on pyrkinyt ratkaisemaan padonhoito-ongelman pysyvästi pohjapatoratkaisulla. Yhdistys lähetti jo vuonna 2013 yhdessä Tarpianjoen kalastusalueen, Urjalankylän osakaskunnan ja Honkolan kartanon kanssa kirjelmän, missä esitettiin pohjapatoa korvaamaan nykyinen heikkokuntoinen Nokorin pato. Lisäksi suojeluyhdistys on vuoden 2016 aikana osallistunut kahteen Pirkanmaan ELY-keskuksen kokoukseen 21.6. ja 9.11, missä on käsitelty pohjapatohanketta.

AVI:n mukaan Suojeluyhdistys on asiassa saadun selvityksen perusteella hoitanut vesistötoimikunnan päätöksen mukaisia tehtäviä jäljellä olevan luvan haltijan, padon omistajien sekä valvontaviranomaisen suostumuksella tai ainakin niin, etteivät ne ole katsoneet aiheelliseksi keskeyttää tai kieltää toimintaa.

Näin ollen ei ole vesilain mukaisia perusteita kieltää suojeluyhdistystä patoamasta vettä Nokorinkosken padolla. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuisma joutuu pitämään kulunsa vahinkonaan.

Aluehallintovirasto hylkäsi samalla ELY:n vaatimuksen padon kunnossapitovastuun määräämisestä laskuyhtiölle.

Rutajärvessä levää

Kajalahdessa on levää kapeina nauhoina noin 10 leveydeltä rannasta. Myös noin viikko sitten oli oli haamumaista levää.
Tyyni, aurinkoinen päivä ja vesikin lämpeni 19 asteeseen. Aurinkoinen toukokuu ja viime kesän sateet, jotka liuottivat runsaasti ravinteita ovat luoneet otolliset olosuhteet leväkukinnoille.